Ihan oma huussi
Vihdoinkin se on valmis. Meidän huussi. Tästä on haaveiltu jo vuosia. Vuonna 2009 kirjoitin Pyhäjärven puolesta -palstalle jutun huussihaaveestani. Pyhäjärven suojeluohjelman kompostikäymäläavustukset ovat edelleen haettavissa ja niillä tuetaan kuivakäymälöiden rakentamista Pyhäjärven valuma-alueella. Lisätietoja avustuksesta löytyy esimerkiksi Pyhäjärven suojeluohjelman nettisivuilta. Harmi, että näin köyliöläisenä en avustusta pystynyt hyödyntämään, mutta huussi on. Sijainti tontilla ja kopin muoto olivat pitkään se kynnyskysymys. Koppia on piirretty, piirustuksia korjattu, laskettu istumakorkeuksia, tyhjennyskorkeuksia ja seisomakorkeuksia, mitattu askelman leveyksiä ja suunniteltu tyhjennysluukun sijaintia. Mietitty suodatinnesteen purkamista. Suunniteltu kanisterin paikkaa ja kotelointia. Välillä on käyty vilkuilemassa valmiskoppeja, todettu, että kallista on ja piirretty lisää. Loppujen lopuksi piirretty huussirakennus muistutti kovasti erästä markkinoilla olemassa olevaa varastokoppia ja päädyttiin muokkaamaan olemassa olevaa huussirakennukseksi.
Huussin rakentamisen piti olla nopea homma, mutta koska pakottavaa tarvetta ei ollut vesivessallisessa kiinteistössä, niin toteutusvaihe lähti venymään. Ja ihan kivaahan se suunnittelu oli. Käymäläpönttö majaili ensin kaksi vuotta liiterissä. Liiteriin emme kuitenkaan huussia perustaneet, vaikka siitäkin vaihtoehdosta vitsailtiin. Ja autokatoksesta. Olisi siinä ollut naapurilla ihmettelemistä. Kyllä sille ihan oma koppi tehtiin. Koppi ostettiin noin vuosi sitten, perustuksetkin tehtiin ja kärrättiin soraa kottikärryn pyörät soikeina. Viime hetkellä päätettiin kuitenkin kaivaa toimimaton maakellari tontin kulmalta ja siirtää perustusten paikkaa. Kärrättiin sora toiseen paikkaan. Samalla saatiin tilaa jälkikompostoinnille ja talousjätteiden kompostoinnille. Onneksi ei hosuttu rakentamisen kanssa. Kokonaista koppia olisi ollut vaikeampi siirtää.
Viime kesän aikana lopulta rakennettiin, valittiin maaleja, maalattiin koko perheen voimin sisältä ja ulkoa ja mies kehitteli toimivan tyhjennysluukun käymälälle. Minä kaivoin kuopan ja suunnittelin suotonestekanisterille saavista kotelon. Ehkä jotain eristystä vielä voisi parantaa. Tuuletusputken läpiviennistä väännettiin pari viikkoa ja viimein, kun kelit olivat sopivat, päätös oli tehty ja putki katon yläpuolella. Se on valmis. Kuiviketta pohjalle ja hätä voi tulla.
Alun perinkin oli selvää, että kompostoiva käymälä meille rakennetaan. Erilaisia kuivakäymälävaihtoehtojahan löytyy useita, mutta tekniikaltaan kompostoiva käymälä tuntui meille parhaalta. Käymälästä tulee kompostoitunutta massaa, jota voidaan jo sellaisenaan hyödyntää katekompostina koristepensailla tai jälkikompostoinnin jälkeen kompostimultana ja riittävän pitkän jälkikompostoinnin ja hygienisoinnin jälkeen kasvimaalla. Meidän käymälässä ei ole virtsan erilliskeräystä, vaan kompostin pohjalta kerätään massan läpi suodattunut suotoneste kanisteriin ja se hyödynnetään hygienisoivan varastoinnin jälkeen lehtikompostorin typpiravinteena ja laimennettuna koristepensaille ja kukkamaalle. Jos suotonesteen erilliskeräys tuntuu pitkän päälle hankalalta, niin vaihtoehtona on asentaa käymälän taakse maahan kaivettava suodatin, josta suotautunut neste voidaan päästää ojaan ja maahan.
Muutaman kerran olen viime päivinä joutunut vastailemaan myös kysymykseen: ”Miksi teille tulee huussi? Mihin te sitä käytätte?” Tosiasiahan on, että meidän ympärivuotisessa asuinkiinteistössämme on yksi vessa. Se on vesivessa ja toimii ihan hyvin. Sakokaivokäsittelykin on muuttumassa kohtapuoliin osuuskunnan viemäriksi, jolloin vesivessan käyttö entisestään helpottuu.
Riittääkö vastaukseksi se, että me tykätään huusseista? Toimiva huussi ei haise ja siellä on mukava käydä. Tämän lisäksi on tietysti se ekologinen puoli. Saamme omat ravinteemme hyötykäyttöön. Kompostimassa ja suotoneste hyödynnetään omalla tontilla. Kompostoimmehan me talousjätteemmekin. Samasta syystä. Lisäksi säästämme kompostoimalla jätemaksuissa ja jatkossa vesi- ja jätevesimaksuissa. Ja onhan tässä myös se yksivessaisen talon käytännön puoli… Aamuruuhkat wc:n oven takana ovat taakse jäänyttä elämää – ainakin siihen saakka, kunnes kuopus alkaa meikkaamaan.
Juttu on osa Pyhäjärven puolesta juttusarjaa, jonka kaikki tekstit pääset lukemaan Pyhäjärven suojeluohjelman nettisivuilta tämän linkin kautta.