Kun suuret ravitsemusgurut löivät pari vuotta sitten viisaat päät yhteen, niin uusiin suomalaisten ravitsemussuosituksiin kirjattiin tavoite, että kalaa syötäisiin vähintään kahdesti viikossa. Me suomalaiset syömme Euroopan mittakaavassa ihan reippaasti kalaa, n. 14,7 kg/ hlö vuodessa, mutta kyllä kalaa vielä ruokapöytiin lisääkin mahtuisi. Ja kalan käytön lisäyksen voisi nopeasti arvioituna olettaa tuovan lisää tuloja suomalaiselle elinkeinokalataloudelle. Mutta.. yli 75% suomalaisten käyttämästä kalasta tuodaan ulkomailta ja tuonnista suurin osa on ns. Norjan lohta, jota kasvatetaan Norjan rannikoilla isoissa kasvatusaltaissa ja ruokitaan rehulla, joka sisältää kalaa ja soijaa. Tuhansien järvien Suomi pystyisi kyllä tuottamaan miljoonia kiloja villiä ja vapaana kasvanutta kalaa kestävästi vuosittain, miksi me kuitenkin kaupan kalatiskillä päädymme niin usein ostamaan kasvatettua kalaa oikean luonnonkalan sijaan? Ratkaiseeko hinta, saatavuus, muoto, tasalaatuisuus, käytettävyys vai jalostusaste?

Suomalaisen järvikalan tarjonta on suoraan verrannollinen sisävesien ammattikalastajien lukumäärään. Tulevaisuuden iso haaste on saada nuoria kiinnostumaan ammattimaisesta kalastuksesta. Säkylän Pyhäjärvellä on onneksi vielä yli 20 ammattikalastajaa, jotka työssään samanaikaisesti ovat suuressa roolissa järven ekologisen tilan turvaamisessa. Pääsaaliin lisäksi järvestä nousee myös sivusaaliina paljon eri kalalajeja, joilla ei vielä ole kaupallista arvoa. Pyhäjärvellä kaksi saalismäärältään suurinta vähempiarvoista kalaa ovat särki ja kuore, joiden tehokas pyynti järvestä on keskeisessä roolissa järven tilan kannalta. Näissä kaloissa olisi paljon potentiaalia korvaamaan kasvatetun lohen halpatuontia Suomeen.

Vuonna 2011 Pyhäjärven ammattikalastajat ”löysivät” särjen, yhden herkullisimmista kalalajeistamme, uudestaan. Säkylän kalasatamassa alkoivat perkuukoneet laulamaan, kun perattua särkeä lähdettiin viemään Turkuun massattavaksi ja sieltä eteenpäin jalostettavaksi. Pihvejä oli tarjolla mm. Amican sadonkorjuuviikolla eri puolilla Suomea. Seuraavana vuonna paikallinen kalanjalostusyritys, Kolvaan Kala, hankki oman massauslaitteiston, jolloin avautui mahdollisuus lähteä rakentamaan todellista lähikalatuotetta. Kun vielä paikallinen suuri elintarvikeyritys Apetit Ruoka Oy huomasi, että nyt olisi tarjolla laadukasta kalaraaka-ainetta todella läheltä, niin silloin alettiin päästä asian ytimeen. Paikalliset kalastajat, paikallinen massaus ja paikallinen jatkojalostus, kaikki Pyhäjärvellä tai sen vieressä! Voiko sen lyhyempää arvoketjua elintarviketuotannossa edes luoda? Tammikuussa 2016 järvikalapihvit tulevat myyntiin suurkeittiöille – toivottavasti puheet ja lupaukset ammattikeittiöiden eettisistä ja vastuullisista valinnoista realisoituvat käytännön teoiksi. Harvoin on mahdollisuus käyttää elintarviketta, jolla on niin positiivinen vaikutus ympäristön eli tässä tapauksessa vesien tilaan.

Niin.. how much is the fish? Lyhyesti sanottuna se on paljon. Järvikalan käyttö lautasillamme tuo leivän suomalaisille kalastajille ja kalanjalostajille. Särki vähärasvaisena ja proteiinirikkaana kalana erityisesti edistää terveyttä ja tunnetusti lisää järkeä. Jokainen syöty järvikala poistaa samalla rehevöitymistä aiheuttavaa fosforia vesistöistämme. Kotimaisen luonnonkalan käyttö vähentää myös valtamerien ylikalastusta erityisesti kasvatetun lohen rehuraaka-aineen osalta. Luonnon villi ja vapaa kala pitää myös kalastaa, se ei ole liukuhihnatuote kuten kasvatettu kala. Syömällä luonnonkalaa olemme osa ikiaikaista kalastuselämystä, siksi sen kuuluu olla myös arvokkaampaa.

Lue Alasatakunta -lehden juttu (13.10.2015) Pyhäjärven särjen hyödyntämisestä tästä.