Pyhäjärvi on herättänyt viime viikkoina keskustelua. Aurinkoinen loka-marraskuu on saanut järven levät kukoistamaan ja Luvalahden umpeenkasvu huolestuttaa asukkaita niin, että on ollut aiheellista kysyä, mikä tässä piiputtaa (Alasatakunnan Lukijalta-palsta 20.10., Matti Kulonen) ja miksi kukaan ei tee mitään.

Pyhäjärven suojeluohjelma on toiminut kuntien, teollisuuden ja yhdistysten rahoittamana jo 20 vuotta. Pyhäjärven rehevöitymisen syynä on liian suuri ravinnekuormitus (fosfori ja typpi), joka tulee järveen ympäröivältä maa-alueelta ojien ja jokien mukana, fosforista 10 % tulee ilman kautta. Voimakkaat sateet lisäävät ravinnekuormitusta. Pyhäjärven valuma-alueella on tehty valtavasti toimenpiteitä ravinnekuormituksen vähentämiseksi, mutta työssä joudutaan priorisoimaan ne ojat, jotka tuovat eniten fosforia tullessaan. Viranomaiset ovat vähentäneet ympäristöseurantoja, joten suojeluohjelma joutuu rahoittamaan myös sekä valuma-alueen että järven seurantatyön. Maa- ja metsätalouden ravinnekuormitus on haasteellinen kokonaisuus, jossa on kuitenkin tapahtunut myönteistä kehitystä. Kalastus on toinen järven hoidon kulmakivi: kalansaaliin mukana poistuu ravinteita ja järven ravintoketju pysyy kunnossa (vähemmän kaloja, paljon eläinplanktonia, vähemmän levää jne.)

Pyhäjärvi on suuri järvi ja eri osat ovat kehittyneet eri tavoilla. Asiat näyttävät erilaisilta rannalta ja ulapan vesinäytteissä. Tieteellisten tutkimusten mukaan viimeisten kymmenen vuoden aikana koko järven veden laadun huononeminen on pysähtynyt ja toipumista on tapahtunut. Tutkimuksissa ei ole tarkasteltu ranta-alueita eikä ihmisten kokemusta asiasta. Samaan aikaan asukkailla voi olla kokemus, että rantavesissä ja lahtien perukoilla on tapahtunut kasvillisuuden lisääntymistä.

Myös huolenaiheeksi nousseeseen Luvalahteen laskee useita ojia. Luvalahti on yksi Pyhäjärven suojaisimmista lahdista ja vähävirtaisena alueena se on alttiina muutoksille ja vesikasvien lisääntymiselle. On hyvä muistaa, että järvi reagoi ravinteisiin joko leväkukinnalla tai kasveilla (vrt. akvaario, johon lisätään ravinteita: jos on kasveja, ne käyttävät ravinteet ja vesi on kirkasta tai jos ei ole kasveja, vesi samenee levämössöksi). Monessa maassa kasvien lisäystä käytetään järven kunnostusmenetelmänä, jolla estetään sinilevien runsastuminen. Vaikka kasvit haittaavat virkistyskäyttöä, veden laadun kannalta ne ovat suodattimia, jotka vievät ravinteet leviltä. Eli vaikka me suomalaiset kammoksumme vesikasveja, ne suojaavat järveä mm. siltä, että tuuli ja aallot vapauttavat pohjaan kertyneitä ravinteita. Tämä todettiin juuri viime vuonna tutkimuksissa, joissa selvitettiin järven sisäistä kuormitusta. Tämä on tärkeä asia, josta enimmäkseen ihmisillä on väärä käsitys. Tämän takia suurimittakaavainen vesikasvien poisto ei ole perusteltua ja siitä voi olla jopa enemmän haittaa kuin hyötyä. Jos ja kun vedessä on ravinteita ja kasvit poistetaan, sinileväkukinnat ovat väistämättömiä. Tutkimusten mukaan kasveilla on Pyhäjärven historian kuluessa ollut erittäin merkittävä vedenlaatua säätelevä vaikutus: paljon kasveja saa aikaan hyvän vedenlaadun, vähän kasveja samean veden.

Tietysti runsaana esiintyvät kasvustot saattavat haitata virkistyskäyttöä ja veneilyä ja silloin niitä voi pienessä mittakaavassa uimarannoilta ja venepaikoilta poistaa. Pyhäjärven kasvilajistosta löytyy kuitenkin poiston kannalta erityisen ongelmallisiakin kasvilajeja, esimerkiksi vesiruton ja karvalehden kanssa täytyy toimia varovasti, koska lajit pystyvät leviämään jo pienistä kasvinosista. Näin ollen runsas poistaminen saattaa kiihdyttää umpeenkasvua, jolloin saadaan aikaan enemmän haittaa kuin hyötyä… Järvi on monimutkainen maailma!

Suojeluohjelma paneutuu Luvalahteen laskevien ojien ravinnekuormitukseen lähitulevaisuudessa ja selvitämme mahdollisuuksia vähentää niiden kuormitusta ja parantaa lahden virtaamaoloja.

Kuvassa: Aphanizomenon soluja. Levä puolustautuu vesikirppujen laidunnusta vastaan solunsa yhteen syömäkelvottomaksi möykyksi. Kuva: https://en.wikipedia.org/wiki/Aphanizomenon#/ Tämän hetkisen kukinnan myrkyllisyys tutkitaan ja siitä tiedotetaan erikseen. Muissa järvissä tehtyen tutkimusten perusteella noin puolet kukinnoista on myrkyllisiä.

Pyhäjärvellä on parhaillaan leväkukinta. Ilmiö on marraskuussa erikoinen ja selittyy vuodenaikaan nähden poikkeuksellisen suurella valon määrällä. Kyseessä on Aphanizomenon sinilevä, joka ei säikähdä kylmää vettä ja pystyy itse sitomaan ilmasta typpeä. Fosforia se saa erikoisella keinolla ‘huijaamalla’ muita kasviplanktonlajeja. Se erittää kemikaalia, joka saa muut lajit luovuttamaan veteen epäorgaanista fosfaattia, jonka Aphanizomenon sitten käyttää itse. Se on myös kehittänyt suojamekanismin eläinplanktonin laidunnusta vastaan liittämällä useita soluja yhteen möykyiksi, jotka ovat liian suuria eläinplanktonin syötäväksi. Se osaa myös säädellä omaa kelluntasyvyyttään solun sisäisillä rakkuloilla. Ei siis mikään yksinkertainen otus. Sinilevät ovat maailman ensimmäisiä eliöitä ja Pyhäjärvenkin vanhimpia asukkaita. Niillä on siksi ollut tuhansia vuosia aikaa sopeutua ja kehittää näitä hyödyllisiä taitoja. Osa kannoista on myrkyllisiä, mutta myrkyttömistä on viime aikoina kehitetty lisäravinteita ihmisille – levä kun sisältää mm. paljon hyviä rasvahappoja.

Tällaista kukintaa ei ole aiemmin ollut Pyhäjärvessä, emmekä vielä tiedä onko juuri tämä myrkyllistä kantaa. Otamme näytteet ja ne pitää lähettää laboratorioanalyyseihin. Tiedotamme tuloksista mahdollisimman pian. Muissa järvissä tehtyjen tutkimusten perusteella noin puolet kannoista on myrkyllisiä. Toistaiseksi on hyvä noudattaa varovaisuutta ja runsaasti levää sisältävää vettä ei kannata käyttää juoma- tai löylyvetenä.

Linkkejä:
www.pyhajarvensuojelu.net

Yhteisillä vesillä -hankkeessa laadittu esitys Miten järvi toimii:
https://www.pyhajarvi-instituutti.fi/image/pdf-tiedostot/yhve2015_miten_jarvi_toimii_final.pdf

Aphanizomenon (englanniksi): https://en.wikipedia.org/wiki/Aphanizomenon

Pyhäjärven rehevyyden historia (englanniksi): http://link.springer.com/article/10.1007/s10750-015-2552-2?wt_mc=internal.event.1.SEM.ArticleAuthorOnlineFirst

Juttu on osa Pyhäjärven puolesta -sarjaa, jonka kaikki jutut 20 vuoden ajalta on luettavissa täältä.