Ennen vanhaan huussi oli pahanhajuinen ja se sijoitettiin usein pihan perällä. Nykyaikainen kuivakäymälä on hajuton ja se voidaan asentaa sisätiloihin vesivessan tilalle.

Maailman käymäläpäivää vietettiin 19.11.2015. Käymäläasioihin pääsi tutustumaan jo päivää ennen, kun Jätevesineuvontaa Satakunnassa (Jänes) – hankkeessa järjestettiin keskiviikkona 18.11.2015 kuivakäymäläilta. Tilaisuus pidettiin Pyhäjärvi-instituutissa ja nykyaikaisesta kuivakäymälätekniikasta oli kertomassa Raini Kiukas DT keskus Kuivakäymälästä. Kuulimme mm. erilaisista käymälämalleista, niiden toiminnasta, käymäläjätteiden käsittelystä ja hyödyntämisestä lannoitteena. Ehdottoman mielenkiintoista oli myös kokemukseen perustuva tieto ja esimerkit jo toteutuneista kohteista ja käytössä olevista kuivakäymälöistä. Saimme tutustua myös muutamaan Rainilla mukana olleeseen kuivakäymälälaitteeseen.

Kuivakäymälöitä käsitteleviä tekstejä löytyy täältä blogista muitakin. Aihe on hyvä, sillä kuivakäymälän käytöstä on etuja. Viemäriverkoston ulkopuolelle jäävien kiinteistöjen jätevesien käsittely helpottuu kun vessavesiä ei johdeta jätevesijärjestelmään vaan puhdistusta vaativat vain laimeammat pesuvedet. Suurin osa puhdistettavista ravinteista on vessavesissä. Talteen kerätty käymäläjäte mahdollistaa siis myös ravinteiden hyödyntämisen lannoitteena omalla kiinteistöllä.

Perinteisistä ulkohuusseista on monilla varmaankin kokemusta tai ainakin sellainen tietynlainen mielikuva. Nykyaikainen kuivakäymälätekniikka on kuitenkin jotain ihan muuta. Ulkotiloihin sopivat kompostoivat käymälämallit ovat jo monelle tuttuja ja käyttökokemustakin löytyy varsinkin kesämökkiläisiltä. Sisätiloihin ja ympärivuotiseen käyttöön sopivat mallit sen sijaan herättävät enemmän kysymyksiä, mutta käyttökokemusta niistäkin on jo saatavilla.

Jos kuivakäymälä asennetaan olemassa olevaan tilaan, pitää valinnassa ottaa huomioon tietenkin tilan asettamat ehdot. Jos käymälälle rakennetaan uudet tilat, voi valita sopivimman mallin mm. käyttäjämäärän sekä omien mieltymysten ja käyttötarpeen mukaan.

Kaikissa malleissa on omat asennukseen, käyttöön ja huoltoon liittyvät ohjeensa. Kun niiden lisäksi ottaa huomioon oikeanlaisen tuuletuksen, saadaan rakennettua miellyttävä ja hajuton kuivakäymälä. Myös käymälän tyhjentämisestä tulee tehdä mahdollisimman helppoa ja käymäläjätteen jälkikäsittelylle järjestää sopiva paikka.

Esikompostoidun, pakastetun tai muuten erikseen kerätyn käymäläjätteen voi laittaa kompostoriin ja noudattaa pääpiirteissään normaaleja kompostoinnin ohjeita. Erotellun virtsan voi kerätä kanistereihin ja käyttää lannoitteena sellaisenaan tai laimennettuna. Mahdollista on myös imeyttää virtsa vaikka turpeeseen ja kompostoida muun käymäläjätteen tapaan. Suotonesteet käsitellään samoin kuin eroteltu virtsakin, mutta se tulee käyttää vasta hygienisoivan käsittelyn jälkeen.

Monille kuivakäymälöiden ulkonäkö on iloinen yllätys. Istuimet eivät näytä hullummilta ja niiden puhtaanapito onnistuu hyvin. Jos on valmis pieneen harrastuneisuuteen ja on kiinnostunut ravinteiden hyötykäytöstä, kuivakäymälä on hyvä valinta moneen paikkaan. Omassa pihassa kiinteistökohtainen jätevesijärjestelmä hoitaa kyllä vessavedetkin puhdistettuna eteenpäin, mutta ajatus kuivakäymälän käytöstä jää kyllä mieltä kutkuttamaan.

Kuivakäymälää hankittaessa kannattaa hyödyntää asiantuntijoiden tietämys ja kokemus. Rohkeasti kyselemään!

Lisätietoja kuivakäymälöistä löytyy esimerkiksi Käymäläseura Huussi ry:n sivuilta.

Teksti:
Katja Helenius
Satafood Kehittämisyhdistys ry

Kirjoittaja toimii Jätevesineuvontaa Satakunnassa -hankkeessa. Jätevesineuvontaa Satakunnasta -hankkeesta voit lukea lisää täältä. Sivuilta löytyvät myös jätevesineuvojien yhteystiedot.