Lorussa kysellään, että mistä pienet tytöt ja pojat on tehty. Monenlaisista ainesosista – ainakin tuon kyseisen lorun mukaan. Monenlaisista ainesosista on tehty myös vesiensuojelutyö. Harvoin yksittäisen toimijan yksittäinen teko vaikuttaa niin paljon, että sillä saadaan näkyviä tuloksia. Vesiensuojelutyö on yhteistyötä. Siihen tarvitaan teollisuuden, asukkaiden, maanomistajien, maanviljelijöiden, metsänomistajien, kuntien ja kaupunkien toimia. Siihen tarvitaan päättäjien ja aluekehittäjien ohjausta. Yhden suodattimen rakentaminen tai yhden tuotantolinjan uusiminen ei ratkaise kokonaisuutta, mutta yhteenlaskettuna toimenpiteillä on merkitystä. Pyhäjärven osalta voidaan ajatella, että teollisuuden tekemät uudistukset tuotantoprosesseissaan ja esimerkiksi jätevesien käsittelyssään, valuma-alueelle maanomistajien rakentamat suodattimet ja kosteikot ja esimerkiksi kalastajien toteuttama hoitokalastus yhdessä saavat aikaan kuormituksen vähenemistä. Se, että luonto antaa välillä sateisia talvia ja ravinteita kuljettavia tulvia, ei ole kenenkään meidän käsissä, mutta niidenkin vaikutuksia voidaan yrittää vesiensuojelutyöllä ennakoida.

Jotta yhteistyö eri toimijoiden kanssa olisi hedelmällistä ja nähdään myös kokonaisuus, on hyvä, että on olemassa organisaatioita ja ohjelmia, joilla tiedonvälitystä, rahoitusmahdollisuuksia ja kenties myös jotain toimenpiteitä voidaan toteuttaa. Satakunnan vesistöohjelma eli Satavesi on yksi tällainen taho, joka kokoaa yhteen vesistöalueella olevaa tietoa ja tarpeita.

Satakunnan vesistöohjelma on ollut toiminnassa jo vuodesta 2002. Yli kymmenen vuoden ajan se on kutsunut koolle vesistöjen parissa toimivat tahot pohtimaan vesistöjen tilan parantamiseen liittyviä ongelmia ja ratkaisuja. Sataveden tilaisuudet ovat olleet myös tärkeitä tiedonvälityskanavia alueellisten toimijoiden kesken. Ohjelma tarjoaa verkostoitumisen ja tiedonvälityksen lisäksi: hankeideointia, hankkeiden suunnitteluapua ja rahoitustietoa. Satavesi on ollut vuoden verran tyhjäkäynnillä, kun ohjelmaa aiemmin pyörittänyt hankerahoitus päättyi. Nyt viime vuonna Varsinais-Suomen ELY-keskus antoi Sataveden osalta Pyhäjärvi-instituutille toimeksiannon Sataveden toiminnasta. Satavesi toimii vesistöalueittain perustettujen ryhmien kautta. Ryhmiä on Satakunnassa neljä: Eurajoki-Lapijoki, Kokemäenjoki, Karvianjoki ja Selkämeri. Tällä hetkellä rahoitusta on käytettävissä vuoden 2016 elokuun loppuun ja uusia rahoituskanavia etsitään työn jatkamiseksi.

On hienoa huomata, että vesiensuojelu kiinnostaa ja Satavesi koetaan hyödylliseksi kanavaksi välittää toimintatapoja ja hankeideoita. Satavesi ei ole olemassa ilman sen osallistujia. Työ on myös hiukan erinäköistä vesistöalueryhmistä ja sen osallistujista riippuen ja toki työhön vaikuttaa myös vesistöalueiden erilainen luonne. Selkämeren ongelmat ovat erilaisia verrattuna metsävaltaiseen Karvianjoen vesistöalueeseen. Pyhäjärvi on osa Eurajoki-Lapijoen vesistöaluetyöryhmää ja edustaa voimakkaasti maatalouden ja yhdyskuntakeskittymien kuormittamaa vesistöaluetta. Ympäröivä maankäyttö, mutta myös alueella toimivien aktiivisten yhdistysten toiminta muokkaa vesistöalueryhmiä. Vesistöalueryhmät kokoontuivat juuri vuodenvaihteen molemmin puolin ja seuraava kokoontumiskierros on kevään ja kesän taitteessa. Ajatuksena on, että kevään tapaamiset toteutettaisiin retkinä, jolloin päästäisiin tutustumaan vesiensuojelutoimenpiteisiin paikan päälle. Satavesiryhmät ovat kaikille avoimia, joten jos kiinnostuit toiminnasta, niin olet tervetullut mukaan. Ota tällöin yhteyttä Pyhäjärvi-instituuttiin, niin saat jatkossa vesistöalueryhmän materiaalit sähköpostiisi.