Ympäristöalalla on todella laaja kirjo erilaisia vesistöalan osaajia, asiantuntijoita ja tutkijoita. Nämä vesistöalan ammattilaiset osaavat kerätä tietoa vesistöistä ja niiden tilasta, sekä luoda tulevaisuudenvisioita. Turun Yliopiston maantieteen opiskelijana vesistöt ovat minulle, sekä monelle kanssamaantieteilijälle, hyvinkin tuttu teema. Erilaisia tutkimuksia, sekä niihin liittyviä mittauksia vesistöjen ympärillä on tehty valtava määrä. Maantiede itsessään pitää sisällään lukuisia vesistöihin liittyviä tarkemmin kohdistettuja tutkimusaloja, joiden yhteistyöllä voidaan saada aikaan paljon hyvää vesistöjen tilan parantamiseksi. Jo olemassa olevaan, sekä jatkuvasti tuotettuun tutkimustietoon sisältyy valtava käytettävissä oleva potentiaali, jota hyödyntämällä on mahdollisuus tehdä ennaltaehkäisevää ja hoitavaa työtä vesistöjen kunnossapitämiseksi.

Suomessa yli hehtaarin kokoisia järviä on 56 000, ja sisävedet kattavat koko Suomen pinta-alasta yli 10 %. Järvien lisäksi myös pienempiä sisävesiä kuten lampia ja kosteikkoja on runsaasti. Ilmastonmuutoksen myötä sisävetemme ovat jatkuvassa muutoksessa ja joutuvat kokemaan uudenlaista kuormitusta. Talvien ollessa leudompia ja kesien ollessa sateisempia, huuhtoutuminen ja valunta lisääntyvät, ja niiden mukana vesistöihin pääsee yhä enemmän ravinteita ja muita sinne kuulumattomia aineita. Vesistöistä kiinnostuneena luonnonmaantieteen opiskelijana kysymykset vesistöjen tulevaisuudesta ovat minulle tärkeitä. Ilmastonmuutoksesta johtuen vesistöjen ravinnekuormitus ja pilaantumisriski kasvavat, ja tästä syystä myös tarve vesistöjen suojelutyölle on kasvava.

Suomessa vesistöjen turvaamiseksi on tehty monenlaisia toimia. Kiinnostuin erityisesti Pyhäjärvi-instituutista, sillä se on toiminut alansa pioneerina. Muita vastaavia säätiöitä Suomessa ovat Vesijärvisäätiö ja Vanajavesikeskus. Myös Pohjanmaalle on vireillä vastaavanlainen toimilaitos. Lisäksi Suomessa toimii Suomen Vesiensuojeluyhdistysten liitto ry., jonka jäseniä ovat yksitoista pienempää alueellista vesiensuojeluyhdistystä. Ne toimivat ympäri Suomea lähes jokaisessa maakunnassa. Edellytyksiä monipuoliselle ja kattavalle vesiensuojelulle löytyy, mutta toteutuksessa ollaan silti vielä osittain riittämättömällä tasolla.

Ennaltaehkäistäksemme vesistöjen pilaantumista ja edesauttaaksemme puhtaiden vesien säilymistä, avainasemassa on olemassa olevan tiedon oikeanlainen hyödyntäminen ja jakaminen niin asiantuntijoiden kuin kuluttajienkin kanssa. Tietoa on saatavilla runsaasti, ja sitä kerätään jatkuvasti. Monien vesiensuojelutoimijoiden, kuten Pyhäjärven suojeluohjelman ja Vesistökunnostusverkoston tavoitteena onkin juuri vesiensuojelutietoisuuden lisääminen tarjoamalla ajankohtaista tietoa. Toinen toistuva kärkiteema vesiensuojelutoimijoiden keskuudessa on yhteistyön lisääminen ja verkostoituminen, jolloin tietoverkkoa saataisiin laajennettua ja vesiensuojeluverkostoa yhtenäistettyä.

Vesistöjen hyvä tila ei ole yksinomaan luontomatkailijoiden ja mökkeilijöiden etu. Puhtaat vesistöt ovat monien elinkeinojen toiminnan kulmakivi ja siten myös tärkeä osa Suomen taloutta ja toimivaa yhteiskuntaa. Vesistöjen lähettyvillä asuvilla, mökkeilevillä ja muuten vain liikkuvilla ihmisillä on suuri vastuu vesistöjen kunnosta. On tärkeää tiedostaa omat mahdollisuutensa vaikuttaa vesistön puhtauteen, ja siksi tietoa on jaettava myös kuluttajille.

Puhdas vesi on jokaisen etu, ja sitä tarvitaan kaikkialla!