Kakkoa on leivottu satakuntalaisissa keittiöissä useiden sukupolvien ajan. Maakuntaleipänä tunnettu kakko on ollut perheiden perusleipää, jota on leivottu kerran viikossa tulevan viikon tarpeiksi. Nykyään kakko on erityisesti satakuntalaisten juhlapöytien kruunaaja, mutta toki sitä leivotaan vielä paljon arkileiväksikin.

Kakon reseptiikka on yhtä moninainen, kuin on leipojiakin. Tietyt perusraamit löytyvät kaikista kakkoresepteistä, mutta pieniä vivahde-eroja löytyy runsaasti. Hiivaleipäjauhojen lisäksi kakon leivonnassa käytetään reseptistä ja leipojasta riippuen hieman eri jauhoja, esim. vehnäjauhoja ei käytetä kaikissa resepteissä. Toinen reseptejä jakava seikka on taikinassa käytettävä neste. Yhdelle ainoa oikea tapa on käyttää vain vettä, kun toiset taas vannovat pelkän maidon nimeen ja kolmas näiden sekoitukseen.

Reseptiikan lisäksi kakkotaikinan työstössä on eroja. Toiset nostattavat taikinan kahteen kertaan, ennen leipien leipomista ja toisen kerran ennen niiden uuniin laittoa. Toiset taasen suosivat yhtä nostatusta. Suurta eroa vaikuttaisi olevan leipomistavoissa myös sen suhteen, millaiseksi kakon keskusta tehdään; onko siinä selvä leikkuuta helpottava reikä vaiko vain pieni ”napamainen” painauma. Myös aivan tasapintainen kakko on tuttu näky. Yhtä kaikki, olipa resepti taikka leipomistapa mikä tahansa, kakkoon liittyy varmasti monella satakuntalaisella erilaisia muistoja ja erilaiset kakot ovat suku- ja aluehistorian mainio ruokaperinteen ilmentymä.

Ahkerille kakkoleipureille kehittyy vuosien saatossa oma näppituntumansa kakon leipomiseen ja selkeää reseptiä voikin olla vaikeaa antaa, kun ainesosia on tottunut annostelemaan ”sillai sopivast”. Tässä kuitenkin yksi resepti, ei se ainoa oikea, mutta jo 1800-luvulla käytetty. Tästä taikinamäärästä leipiä syntyy n. 9 kpl, joten puolita ohjeen ainesosat, mikäli haluat niitä vähemmän. Itse tehty leipälahja on kuitenkin oivallinen joululahja!

1 l maitoa
1 l vettä
100 g hiivaa (kuivahiivaa 2,5 pss)
7 tl suolaa
1,2 kg hiivaleipäjauhoja
1 dl ruisjauhoja

(Mikäli haluat leipään lisää kuitua, sekoita taikinaan vehnäleiseitä 0,5 dl. Leseitä ei kannata laittaa taikinaan paljoa enempää, sillä se tekee taikinasta karheaa ja vaikeammin työstettävää.)

Sekoita keskenään vesi ja maito ja lämmitä neste kädenlämpöiseksi. Lisää hiiva ja suola. Alusta taikinaan vähitellen jauhot. Ruisjauhojen käyttö ei ole välttämätöntä, mutta niitä käytettäessä kakko ei maistu niin hiivaiselta ja se pysyy tuoreempana pidempään, eikä se murustu kuivanakaan niin herkästi.

Taikinan huolellinen vaivaaminen on tärkeää, jotta kakon kuoren alle ei muodostu paistovaiheessa ilmataskuja. Leivo taikinasta halkaisijaltaan n. 20 cm kokoisia leipiä ja pistele niihin esim. haarukalla muutamia reikiä ilmakuplien välttämiseksi. Nostata kakot liinan alla ennen paistamista. Paista kakot uunin alaosassa noin 250 asteessa kunnes niiden kuori on kauniin tumman ruskea.

Joulu tulee ilman kakkoakin, mutta maistuvampi se on kakon kanssa. Joulukinkun ja piimäjuuston kruunaama kakko on herkku vailla vertaansa!

Lähiruokalautasella,
Johanna

Tämä blogiteksti kuuluu Pyhäjärvi-instituutin Lähiruokalautasella-sarjaan, jossa Pyhäjärvi-instituutin henkilökunta kertoo suhteestaan lähiruokaan. Juttusarja ilmestyy kerran kuussa. Lähiruoka-aiheesta lisää Satakunnasta – Sikses parasta –hankkeen nettisivuilla ja Sillai kai? –blogissa.