©Jari Korpela

”Missä tuollainen paikka on?” – usein kuultu kysymys, kun näytän paikkakuntalaisille tutuilleni lähiympäristöstä ottamiani valokuvia. Emme usein tunnista tuttuakaan kohdetta, jos emme näe sitä tavanomaisella paikallaan. Onko meistä tullut ”lähisokeita”, vai mistä on kysymys?

Syntyperäisenä säkyläläisenä olen vuosien varrella käyttänyt suuren osan vapaa-ajastani liikkumalla Pyhäjärvellä ja sen rannoilla. Aikaa ovat vieneet kukin vuorollaan niin kalastus, veneily, hiihto kuin retkiluistelukin. Viime vuosina mukaan on tullut myös valokuvaus ja niinpä nykyään liikun järvelläkin melkein aina kamera mukanani. Noiden harrastusten myötä Pyhäjärvi on tietysti tullut kovin tutuksi, mutta niin se on varmasti monelle tuttavallenikin.

Tuo mainitsemani valokuvaus taitaakin selittää, miksi jotkut paikat ovat minulle tutumpia kuin monelle muulle. Luontokuvaajana tarkastelen kuvattavia kohteita kameran etsimen ja linssin läpi ja kuvatessa kohteesta tulee huomioitua monenlaisia yksityiskohtia. Sama pätee silloinkin, kun en ole kuvaamassa. Usein luonnossa liikkuessani huomaan tarkastelevani erilaisia yksityiskohtia miettien, miten tuon kuvaisi ja miltä se kuvana näyttäisi. Itse asiassa tarkastelen ympäristöäni tavallaan ”linssin läpi”, vaikkei kamera olisi mukanakaan.

©Jari Korpela

Kuvauskohteena Pyhäjärvi on ainutlaatuinen ja ehtymätön innoituksen lähde. Suosituimpia kuvauskohteita ovat yleensä kauniit ja värikkäät auringonnousut ja -laskut, mutta järvemme esiintyy tarkkailijalle monin eri kasvoin. Kesäiset ”plägät”, raivoavat myrskyt uhkaavine pilvineen, syksyiset ruskavärit ja talven kuuraiset rantapuistikot tarjoavat ulkona liikkuville unohtumattomia elämyksiä ja kuvaajille otollisia kuvauskohteita.

Aikaisemmin kuvaajien hienotkin otokset unohtuivat usein kotialbumiin tai kirjoituspöydän laatikkoon. Tässä suhteessa digikuvaus ja sosiaaliset mediat ovat mullistaneet elämäämme. Digikameroiden ja erityisesti kännykkäkameroiden yleistyminen ovat tehneet kuvauksesta edullisen ja helpon ”jokapojan ja -tytön” harrastuksen, jota voi harrastaa ilman suuria laiteinvestointejakin. Samaan aikaan jokaisella on mahdollisuus saada näppäilemänsä kuvat tuhansien ihmisten näkyville internetin kautta. Esimerkiksi Instagram ja Facebook ovat ilmaisia sosiaalisia verkkoja, joissa kuka tahansa voi jakaa kuviaan muiden nähtäväksi.

Facebookissa toimii useita tiettyyn aiheeseen keskittyviä avoimia tai suljettuja ryhmiä. Pyhäjärveen liittyvistä ryhmistä tunnetuin on euralaisen Leena Kirsti Juuselan perustama ja ylläpitämä julkinen Facebook-ryhmä ”Pyhäjärvi – Satakunnan helmi”. Tässä ryhmässä on tällä hetkellä 1362 jäsentä ja se on tarkoitettu Pyhäjärveen ja Pyhäjärviseutuun liittyvien kuvien ja kirjoitusten julkaisemiseen. Pyhäjärviseudun asukkaiden lisäksi jäsenistössä on runsaasti myös ulkopaikkakuntalaisia ja ulkomailla asuvia. Ryhmä tarjoaa mahdollisuuden nauttia upeasta järvestämme monille sellaisillekin, joille se ei muuten ole mahdollista. Jäsenten julkaisemien kuvien ja tekstien lisäksi ryhmässä julkaistaan usein myös järveen ja sen suojeluun liittyviä kirjoituksia ja uutisia. Tällaisia ovat mm. Pyhäjärvi-instituutin julkaisemat tiedotteet ja raportit.

©Jari Korpela

Tutkimustyöstään kansainvälistäkin tunnustusta saaneella Pyhäjärvi-instituutilla on tärkeä osa Pyhäjärven suojelussa. Tiedonjakajana se on myös Pyhäjärviryhmän tärkeimpiä yhteistyökumppaneita. Tiedon lisääminen yhdessä upean järvemme esille tuomisen kanssa auttaa toivottavasti muokkaamaan asenteitamme ja arvojamme siihen suuntaan, että voimme jatkossakin nauttia kauniista ja ennen kaikkea puhtaasta Pyhäjärvestä.

Parhaimmillaan Pyhäjärvi on tietysti itse koettuna, mutta sosiaalisen median kautta meillä kaikilla on mahdollisuus kuulua siihen etuoikeutettujen ryhmään, joka saa nauttia Pyhäjärvestä – yhdestä alueemme hienoimmista ja arvokkaimmista luonnonvaroista.

Teksti ja kuvat: Jari Korpela, luontoharrastaja

Teksti on osa kuukausittain ilmestyvää Pyhäjärven puolesta -juttusarjaa, jota on julkaistu Auranmaan Viikkolehdessä ja Alasatakunta-lehdessä jo vuodesta 1995. Juttusarjan kaikki jutut on luettavistaa Pyhäjärven suojeluohjelman sivuilta täältä.