Peruna saapui Eurooppaan 1500-luvun alkupuolella Etelä-Amerikan espanjalaisvalloittajien tuomisina. Suomen ensimmäiset perunat kasvatettiin 1720-luvun lopulla Inkoon Fagervikin kartanossa. Sataluvun puoliväliin mennessä viljely yleistyi herraskartanoissa, mutta kansan keskuuteen perunaa levitti vasta Pommerin sota 1757-1762. Suomalaiset sotivat Saksan perunaseuduilla ja toivat perunankasvatuksen taidot kotiseuduilleen. (http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/peruna_mullisti_euroopan, 2.10.2008)

Peruna on erittäin terveellistä ruokaa. Se on täysin kolesteroliton ja se sisältää mm. C ja B-vitamiineja, magnesiumia, sinkkiä, kaliumia, kuparia ja rautaa. Peruna ei sisällä yhtään keinotekoisia lisäaineita. Peruna on myös laktoositon ja gluteeniton. Hiilihydraattia peruna sisältää puolet vähemmän kuin riisi. Tutkimusten mukaan myös perunan hiilijalanjälki on paljon pienempi kuin riisillä.

Peruna muuntuu ruoanlaitossa moneksi ja vie näläntunteen mennessään pitkäksi aikaa. Peruna elätti pientä perhettämme aivan avioliittoni alkuaikoina, koska mieheni työskenteli Kokemäellä Perunajauhotehtaalla. Minulla on siis siksikin varsin lämmin suhde perunaan.

Perunasalaatin ohje löytyy (sivu 19) Säkylän yhteiskoulu 8D syksyllä 2003 Sekametelisoppaa –keittokirjasta. Lainatakseni Johannan tekstiä kyseisestä kirjasta ”Isäni puoleisessa suvussa on perinteenä tehdä jouluksi aina perunasalaattia. Kaikissa muissakin isommissa juhlissa on aina perunasalaattia. Olen syönyt perunasalaattia pienestä pitäen. Sain reseptin äidiltäni, joka on puolestaan saanut sen isäni äidiltä” (joka on siis myös minun äiti).

Salaattia tehdessä ei tuijoteta määriin vaan makustellaan, koska se on sopivaa. Ensin saattaa maut olla ns. hukassa, mutta kunhan vähän mehustuu niin maut voimistuvat ja pyöristyvät.
Teen nyt ensimmäistä kertaa suoraan ko. keittokirjan ohjeen mukaan, lopussa maistelen ja saatan lisätä vielä jotain mukaan.

Resepti

5 keskikokoista perunaa
1 omena
1 sipuli
n. 200 g Edam-juustoa
½ pss pakasteherneitä
1 suola- tai herkkukurkku
1 tuubi Kavlin pikkelssiä
1 prk kermaviiliä
vajaa ½ dl etikkaa
n. 2 rkl sokeria
n. 1 dl kermaa
tilliä

• Pilko perunat, omena, sipuli, juusto ja suola- tai herkkukurkku pieniksi paloiksi.
• Lisää pakasteherneet, pikkelssi, etikka kerma ja sokeri (lisäys: kermaan sekoitetaan pikkelssi, etikka, sokeri, Herbamare)
• Lisää lopuksi hienonnettu tilli. Sekoita hyvin.
• Maista pitääkö lisätä etikkaa tai sokeria kermaan sekoitettuna. Anna maustua jääkaapissa vähintään 1 h.

Äitini on erikoistunut kastikkeen tekemiseen, me muut kuorimme ja pilkomme vaihtelevalla kokoonpanolla. Isäni on aivan väsymätön pilkkomishommassa.
Suvun laajetessa ja lisääntyessä ison kulhon ääreen on ilmestynyt pieniä ja vähän isompiakin tyhjentyneitä kippoja odottamaan täydennystä.

Lähiruokalautasen äärellä, Jaana

Tämä blogiteksti kuuluu Pyhäjärvi-instituutin Lähiruokalautasella-sarjaan, jossa Pyhäjärvi-instituutin henkilökunta kertoo suhteestaan lähiruokaan. Juttusarja ilmestyy kerran kuussa. Lähiruoka-aiheesta lisää Satakunnasta – Sikses parasta –hankkeen nettisivuilla ja Sillai kai? –blogissa.