Kajakin kyydissä Koskeljärveltä merelle
Kesätyö Pyhäjärvi-instituutissa on tarjonnut monipuolista tehtävää sekä toimistossa että maastossa.
Heinäkuun lopussa aloitimme Laurin kanssa Lapinjoen kalataloudellisen inventoinnin. Tarkoituksenamme on meloa vajaan 60 kilometrin mittainen Lapinjoki päästä päähän ja samalla tarkkailla sitä kalatalouden näkökulmasta. Havannoimme muun muassa jokiuoman pohjaa, vesikasvillisuutta sekä ennen kaikkea merkitsemme muistiin koski- ja virtapaikat. Tärkeimmät kosket käydään vielä erikseen läpi ja arvioidaan esimerkiksi kutusoraikkojen tarvetta ja mahdollisia vaellusesteitä.
Aloitimme melomisen Koskeljärveltä, josta Lapinjoki saa alkunsa. Ensimmäiset pätkät joesta eivät olleet aina niin jokimaiset, ja jouduimmekin tekemään hieman töitä päästäksemme vesikasvillisuuden läpi sekä kaatuneiden puiden yli tai ali. Mutta ilman näitä paikkoja olisi jäänyt monta kaunista näkymää näkemättä ja monta lievästi epätoivoisen kuuloista naurua nauramatta.
Matkan varrella olemme hämmästelleet joen monimuotoisuutta. Edessämme oleva maisema saattaa vaihtua hyvin nopeasti. Aurinkoisella peltoaukealla joki on kapea ja vedenpinta ulpukkamattoa täynnä, kun taas seuraavan mutkan takana odottaa suurten lehtipuiden varjostama leveä uoma.
Töiden lomassa olemme myös päässeet todistamaan, kun lähellä uiskentelevat joutsenet lähtevät kiihdyttämään lentoon aivan vierestämme tai kuinka sama telkkä lentää aina pienen matkan eteenpäin tajuamatta meidän olevan matkalla samaan suuntaan.
Edessämme on vielä monta siltaa alitettavana ennen kuin olemme perillä Eurajoensalmella, jonne Lapinjoki päättyy. Sinne jatkamme reippaalla seikkailumielellä ja iloisina mielenkiintoisesta työtehtävästä.
Hei, oliko Lapinjoessa monta koskea tai muuta paikkaa joissa joutui poistumaan vedestä penkalle ? vai oliko kosket laskettavia ?
Itseäni kiinnostaa varsinkin osuus Lapin kirkonkylän jälkeen merelle päin.