Yläneenjokivarsi on monien suomalaisten jokivarsien tapaan vanhaa kulttuurimaisemaa. Kylien elämä on asettunut jokivarteen ja rannat ja joki ovat olleet keskeinen osa asukkaiden elämää. Joet ovat tarjonneet ruokaa suoraan vesistä ja tukeneet maanviljelyn kehittymisen jälkeen ruuantuotantoa. Joet ovat toimineet kulkuväylänä sekä ihmiselle, että tavaroille. Yläneenjoki on suurin laskujoki Pyhäjärveen, joten joki on ollut kulkuväylä Pyhäjärven kala-apajille sekä edelleen Eurajokea pitkin merelle saakka.

Jokivarsielämä ja jokien käyttötarkoitus ovat aikaa myöten muuttuneet. Jokien varsilla asutaan edelleen vanhoilla asumapaikoilla. Edelleen jokea pitkin voidaan kulkea ja siellä voidaan kalastaa, mutta yhä useammin kyseessä on virkistyskäyttö kuin elinkeino. Elinkeinokäytössä jokivesi on kasteluvetenä monelle maanviljelijälle tärkeä. Lisääntynyt ja tehokkaampi maanviljely sekä haja-asutuksen ja taajamien lisääntynyt asukasmäärä ovat tuoneet myös haasteita joen käyttöön. Yhtenä haasteena on valuma-alueilta jokeen tuleva ravinnekuormitus, mikä heikentää vedenlaatua ja virkistyskäyttöarvoa. Kuormituksen vaikutuksia lisäävät muuttuvat olosuhteet, kun ilmastonmuutos on muuttanut syksyn ja talven olosuhteita ja talviaikainen kuormitus on lisääntynyt.

Yläneenjoelle on tehty kunnostus- ja virkistyskäyttösuunnitelma yli kymmenen vuotta sitten. Sen päivittäminen onkin yksi käynnissä olevan Rannalle-hankkeen toimenpiteistä. Rannalle-hanke on Leader Jokivarsikumppanit ry:n rahoittama kehityshanke, jota Pyhäjärvi-instituutti toteuttaa. Hankkeessa päivitetään kunnostus- ja virkistyskäyttösuunnitelman lisäksi jokivarren kylien kyläsuunnitelmiin vesiensuojelupainotteiset osiot. Se kerää yhteen olemassa olevat, toteuttamattomat tarpeet ja toiveet, kehittämisehdotuksia ja joen käyttöön liittyviä ongelmakohtia. Näihin etsitään hankkeen aikana ratkaisu. Hankkeessa voidaan tehdä myös pieniä kunnostustoimia, joilla voidaan parantaa virkistyskäyttöä ja edistää vesiensuojelua. Mahdollisia toimenpiteitä ovat muun muassa rantojen siistiminen, opastekylttien rakentaminen, olemassa olevien vesiensuojelukohteiden pienimuotoinen kunnostus ja Yläneenjokeen liittyvän tiedotuksen kehittäminen. Esimerkiksi Luontokapinettiin tullaan hankkeen toimenpiteenä tekemään Pyhäjärvi-aiheinen näyttely, johon tulee erillinen Yläneenjoki-osio. Hanketta toteutetaan yhteistyössä alueen kyläyhdistysten ja asukkaiden kanssa.

Hanke on ollut näkyvissä Luontokapinetissa järjestetyssä Pyhäjärven Suojelutempauksessa, jossa muun muassa kerättiin asukkailta ja kesäasukkailta jokeen kohdistuvia toiveita. Muutaman joen käyttöä koskevan toiveen tapahtumassa saimmekin. Viime vuoden puolella Rannalle-hanke rantautui Uudenkartanon kyläyhdistyksen syyskokoukseen, jossa hanketta esiteltiin kyläläisille ja keskusteltiin Uudenkartanon alueen jokivarressa olevista kehittämiskohteista. Tarvetta on muun muassa Pikkukosken, Himolankosken ja Lystmettän alueella infotauluille, opaskylteille ja maisemanhoidolle, millä parannettaisiin muun muassa joen tavoitettavuutta ja melontamahdollisuuksia. Viime kesänä järjestettiin kahden kylän yhteinen kyläilta, kun Tourula-Keihäskoski ja Latva-Makkarkoski kokoontuivat Paimenenmäelle. Kesäkuussa toteutettiin myös Avoimet kylät -päivän yhteydessä tapahtumapisteet Yläneen keskustassa ja Jokisuulla. Nyt lokakuun alussa kokoonnuttiin Yläneen keskustassa Yläneenjoki-iltaan. Iltojen perusteella tehdään muutosehdotuksia kyläsuunnitelmiin ja ne käydään kylittäin läpi.

Koska toivomme saavamme mahdollisimman paljon ideoita ja ajatuksia joen käyttöön liittyen, olemme avanneet nettisivuillemme Yläneenjoki-kyselyn. Se löytyy helpoiten Pyhäjärvi-instituutin nettisivujen uutisista, etusivultamme. Lisäksi linkkiä on jaettu mm. Yläne-ryhmässä facebookissa. Kyselystä on saatavilla myös paperiversio ja se löytyy Yläneen kirjastosta. Kyselyn voi palauttaa kirjastoon, josta vastaukset toimitetaan hankkeelle. Tourula-Keihäskosken kyläkysely järjestetään samaan aikaan ja siinä yhteydessä paperinen versio jaetaan myös sen alueen kotitalouksiin. Toivomme asukkailta paljon hyviä ideoita. Kaikkea emme tässä hankkeessa varmasti pysty toteuttamaan, mutta hyvät ideat kerätään talteen ja niiden toteuttamiseen haetaan jatkorahoitusta.

Teksti on osa kuukausittain ilmestyvää Pyhäjärven puolesta -juttusarjaa, jota on julkaistu Auranmaan Viikkolehdessä ja Alasatakunta-lehdessä jo vuodesta 1995. Juttusarjan kaikki jutut on luettavissa Pyhäjärven suojeluohjelman sivuilta täältä.