Elämme teknologista murrosta, jossa robotiikka ja asioiden internet tuntuvat yhä enemmän jokapäiväisessä elämässämme – ainakin ihan kohta. Teknologiset innovaatiot rynnivät myös maanviljelyyn ja ruokateollisuuteen. Innotori-hankkeessa koetetaan herätellä yrityksiä ja elintarvikealan toimijoita parempaan osaamiseen eri teknologioiden hyödyntämisessä samalla kun tiivistetään koko lounaisen Suomen elintarvikealan toimijankentän yhteistyötä ja toimintaa. Lokakuussa järjestettiin Turussa fotoniikkaan keskittynyt tilaisuus, ja samassa kuussa myöhemmin istuttiin Bastussa. Mistä olikaan kyse?

Suuremmissa elintarvikeyrityksissä raaka-aineen laatua ja ominaisuuksia seurataan jo nyt automatisoiduilla laitteistoilla. Lihan ja maidon rasva- ja valkuaispitoisuutta mitataan infrapunasäteilyyn pohjaavilla tekniikoilla. Tämä mahdollistaa äärettömän nopean näyteanalyysin ja tieto raaka-aineesta kulkee saman tien vaikkapa makkaralinjalle, jossa reseptiä voidaan heti tuunata tuon raaka-aine-erän analyysin perusteella. Haitallisia mikrobeja pystytään määrittämään nopeassa tahdissa. Ruoan laadun tarkkailu helpottuu. Konenäkö havaitsee linjalta väriviallisen herneen, jonka sekunnin murto-osassa puhallussuihku poistaa erilleen muusta hernevirrasta. Vieraita esineitä ei päästetä lopputuotteisiin. Fotoniikan avulla elintarviketeollisuuden monet prosessit tehostuvat, mutta kamerat ja muut kuvantamisteknologiat ovat löytämässä käyttöä ennen pitkää kuluttajienkin käsistä. Ehkä jotain päivänä kännyköistämme löytyy sovellus, jonka avulla voimme skannata ruokapöydän tarjoomuksista kunkin suupalan energia-, valkuais- ja rasvapitoisuuden?

Peltojen päällä pörräävä drone ottaa kuvia peltolohkosta, ja kuvien perusteella saadaan viljelykasvista ja sen ominaisuuksista tietoa, jolla uusia lannoitesuunnitelmia voidaan tehdä. Traktorissa oleva kamera ohjaa lannoitteen annostelua täsmällisesti viljelykasvin juurelle. Viljelijä ei istu enää traktorissa, vaan voi keskittyä muuhun työhön, kun traktori kulkee pellolla ilman mekaanista ohjausta. Kyse on täsmäviljelystä. Tuotantoeläinten terveydentilaa pystytään seuraamaan online 247. Pellolla liikkuvassa traktorissa on pieni laite, joka lasersäteen avulla ottaa näytteitä ja analysoi ne mahdollisten tuholaisten määrittämiseksi tai vitamiinipitoisuuden arviointiin. Tai laser tuhoaa mikrobin. Kaukaistako visiota? Todennäköisesti ei. Sensorit mittaavat väsymättä tuotteiden laatua, pilaantumisen takia hukkaan menevän ruoan määrä saadaan vähenemään ja vesistöjä rehevöittävien lannoitteiden käyttöä saadaan optimoitua. Ruokaketjun toiminnassa on tapahtumassa merkittäviä edistysaskelia sen kaikissa vaiheissa. Fotoniikkaseminaarista on tulossa lisää juttua lähiaikoina.

Bastun tarkoitus on rakentaa kiertotaloutta edistävää, kuudennen aallon yritystoimintaa. Bastu-yrityskehittämö on Turun seudun yrittäjien aloitteesta alkunsa saanut hanke, ja Innotori toimii bastun kumppanina miettien ja visioiden ruoka-alan tulevaisuutta. ICT-teknologiaan liittyvä viides aalto on tulossa päätökseen, mikä näkyy hitaassa talouskasvussa. Seuraava aalto nojaa teknologian ja resurssien älykkääseen käyttöön. Raisiossa pidetyssä ensimmäisessä työpajassa visioitiin ruokaa vuonna 2050. Monenlaisia ajatuksia heitettiin ilmoille. Varmaa lienee se, ettemme elä ilman syötävää ruokaa vuonna 2050, mutta se hedelmä, kuinka ruoasta muodostuu arvo tuottajalle, teollisuudelle ja kaupalle, jäi ensimmäisessä työpajassa vielä raakileeksi. Tarvitaan useiden eri toimialojen hyviä yhdistelmiä. Työtä jäi tuleviin työpajoihin! Seuraavassa bastu-työpajassa tammikuussa 2018 pureudutaan kuluttajan näkökulmaan. Innotorin syksyn työpajat päättyivät asiakaslähtöisen tuotekehittelyn seminaariin. Aihe kuluttajien, aistien ja uutuustuotteiden kehittelyn ympärillä herätti suurta mielenkiintoa. Vuodelle 2018 on luvassa lisää kiinnostavia seminaareja. Stay tuned!