Juttua kirjoittaessani eletään huhtikuun ensimmäistä viikkoa ja päivä on pidentynyt jo neljätoistatuntiseksi. Sataa räntää ja lämpö tuntuu ennemmin karkaavan ulkoavaruuteen kuin ulottuvan maan pinnalle, mutta kevään merkkejä alkaa olla jo sekä maassa että ilmassa. Peltoaukeille lumisaarekkeiden ja jäisten vesilammikoiden väleihin ovat saapuneet ensimmäiset sinnikkäät töyhtöhyypät varislintujen seuraksi. Siellä täällä näkyy sepelkyyhkyjä, vaikka huhuilua ei vielä kuulukaan. Pyhäjärveä peittää vielä tukeva puolen metrin jääkansi, mutta lähialueilla voi jo havaita muutaman yksilön ryhminä hiljaisina nököttäviä laulujoutsenia odottamassa vesien aukeamista. Yksittäisiä kurkia seisoskelee yhdellä koivella metsän ja pellon reuna-alueella ja niiden olemuksessa on odotuksen tuntua. Nyt on aika ottaa talvipipo silmiltä ja suunnata katse ylös ja eteenpäin.

Pyhäjärvi lähialueineen on mainio paikka lintujen havainnointiin erityisesti muuttoaikaan. Täällä ei tarvitse tähystää vain taivaanrannassa liitäviä pisteitä, vaan monin paikoin lintuja voi niitä häiritsemättä tarkkailla kiikareilla tai jopa paljain silmin. Pyhäjärven seutu sijaitsee monen pesimäalueille matkaavan lintulajin muuttoreitin varrella, joten lähialueen peltoaukeat toimivat hyvinä levähdysalueina pitkämatkalaisille. Samaan aikaan tietenkin alueella pesivät linnut alkavat saapua kotikonnuilleen. Läheinen Köyliönjärvi arvokkaana lintuvetenä lisää alueen kiinnostavuutta kiikaroivalle kevätluontomatkailijalle. Syksyllä lintujen muutto kulkee eri reittejä kuin keväällä ja Pyhäjärvi jää niistä hieman syrjään, mutta esimerkiksi vesilintuja levähtää erityisesti Pyhäjärven pohjoispäässä ja Säkylän edustan Vähänkylänlahdella sekä Mannilan-Sieravuoren alueella.

Lintujen pesimäaikaan Pyhäjärven tiettyjen alueiden merkitys linnuille korostuu. Sen avoin selkä ei anna suojaa, mutta saarissa, luodoilla ja rannan suojaisissa lahdelmissa on tarjolla hyviä pesimäpaikkoja ja ravintoa. Mannilanlahti, Kauttuanlahti ja Sarvonlahti tarjoavat sopivia alueita rehevien rantojen ja kosteikkojen lajeille. Pesiville vesilinnuille ja lokeille tärkeitä alueita ovat erityisesti järven pohjoispää, Säkylän saaristo sekä länsirannan pienet luodot. Jokainen suotuisa pesimäalue on tärkeä, sillä puolet vesilintulajeista on luokiteltu Suomessa uhanalaisiksi ja useat kahlaajat ovat samassa tilanteessa. Myös peltolinnut ovat vähentyneet; Suomen peltolintukannasta on huvennut 1970-luvun lopun jälkeen yli kolmannes. Kaikkiaan joka kolmas Suomessa pesivä lintulaji on uhanalainen. Pyhäjärven-Köyliönjärven alue on merkityksellinen lintujen elinympäristönä, pesimis- ja kerääntymisalueena, ja se onkin sisällytetty sekä kansainvälisesti että kansallisesti tärkeisiin lintualueisiin.

– Mutta takaisin kevääseen.

Maaliskuu oli kylmä ja kevät on myöhässä, mutta jo muutama aurinkoinen päivä ja etelänpuoleinen tuuli vauhdittavat muuttolintutilannetta. Näitä säätiedotuksissa on jo ennakoitukin, joten kevätmuuttajien pääjoukot saapunevat pian. BirdLife Suomen Tiira-havaintopalvelusta käy ilmi, että maalis-huhtikuun vaihteessa alueella on jo nähty kyhmy- ja laulujoutsenia, meri- ja metsähanhia, kurkia, töyhtöhyyppiä, useita petolintulajeja ja kasvava joukko varpuslintuja, kuten kiuru, peukaloinen, västäräkki ja ihanasti kihertävä kottarainen. Vaikka vielä lahdet ovat jäässä, kannattaa jo huhtikuun puolivälissä kiivetä kiikarin ja eväiden kanssa Sarvonlahden auringonpaisteiseen lintutorniin, josta voi mukavasti katsella ja kuunnella järven sekä rantametsän lintutilannetta. Kaulushaikara aloittaa puhaltelunsa aikaisin keväällä ja jos lahdella on sulapaikkoja, niissä voi pulahdella silkkiuikkuja, uiveloita ja telkkiä. Retkieväitä syödessä voi pohdiskella, minne omaan lähiympäristöön voisi asentaa pesimäpöntön pikkulintuja tai vaikkapa tukka- tai isokoskeloa varten. Pöntönrakennusohjeita löytyy esimerkiksi BirdLife Suomen verkkosivuilta, joilta löytyy myös paljon muuta lintutietoa, esimerkiksi raportti Satakunnan tärkeistä lintualueista.

Sarvonlahden lintutornin juurelle on sijoitettu Pyhäjärven suojelusta kertova opastaulu. Siinä olollaan se muistuttaa, että vesien tilaan vaikuttaminen ja hyvään tilaan pyrkiminen on tärkeää myös lintujen elinympäristöjen säilymisen kannalta.

Teksti on osa kuukausittain ilmestyvää Pyhäjärven puolesta -juttusarjaa, jota on julkaistu Auranmaan Viikkolehdessä ja Alasatakunta-lehdessä jo vuodesta 1995. Juttusarjan kaikki jutut on luettavistaa Pyhäjärven suojeluohjelman sivuilta täältä.