Kirjoittaja on Pyhäjärvi-instituutin kesätyöntekijänä työskentelevä Emma Hakala. Pyhäjärven luusuasta, Kauttualta, lähtee Emman lähivesi eli Pyhäjärven vesi kulkemaan kohti Eurakoskea ja Selkämerta.

Eurajoki saa alkunsa Pyhäjärvestä, Euran Kauttualta. Se virtaa läpi Euran ja Eurajoen kuntien ja laskee lopulta Selkämereen. Eurajoki on 52 km pitkä joki ja siinä on 11 koskea, joista neljässä on voimalaitos. Eurajokeen laskee matkan varrella useita pienempiä jokia ja ojia. Niistä tärkeimmät ovat Köyliönjärvestä lähtevä Köyliönjoki ja Turajärvestä lähtevä Juvajoki. Köyliönjoki laskee Eurajokeen Kiukaisissa ja Juvajoki Eurajoella. Näiden lisäksi Eurajokeen laskee Ruonoja ja Ahmasoja Eurassa. Köyliönjoen liitoskohdan tienoilla vettä on mahdollista juoksuttaa Kokemäenjoesta Eurajokeen, mikä on merkittävää kuivina kausina.

Eurajoki on Pyhäjärven ainoa laskujoki ja sillä on sen takia Pyhäjärvelle hyvin suuri merkitys. Järven pinta saa olla säännöstelyehtojen mukaan keskimäärin 44,9 metriä merenpinnan alapuolella. Keväisin kun vettä on paljon, Pyhäjärven pinta saattaa kuitenkin nousta liian korkeaksi ja pysyä siellä kuukauden tai kaksi. Säännöstelyehtojen tarkoitus on nykyään turvata vedenhankinta ja tuottaa vesivoimaa. 1800-luvulla Hovioikeus määräsi perkaamaan Eurajoesta, Kauttuan kosken pohjasta, kiviä, jotta vedenpintaa saataisiin matalammalle. Perkuun seurauksena Pyhäjärven pinta aleni huomattavasti ja veden kulku helpottui. Tämän huomaa edelleen loivilla rannoilla kasvillisuuden seasta pilkottavista entisistä rantakivikoista.

Eurajoen neljä voimalaitosta ovat Kauttualla sijaitseva Kauttuan voimalaitos, Kiukaisissa sijaitseva Eurakosken voimalaitos, Paneliassa sijaitseva Paneliankosken voimalaitos sekä Eurajoella sijaitseva Pappilankosken voimalaitos. Kauttuan voimalaitoksella on mahdollista säädellä Pyhäjärven pintaa. Tällä on suuri merkitys Eurajoen virtaamiin, sillä säännöstelyllä voidaan tasata virtaamia etenkin Eurajoen yläjuoksulla.

Eurajoen tila huononi erittäin pahaksi vuonna 2012. Jokeen asetettiin käyttökielto, mikä esti myös sen virkistyskäytön. Uima- ja käyttökielto kasteluvetenä saatiin kuitenkin purettua ahkeran puhdistuksen ja veden laadun parantumisen myötä. Joen tila huononi mm. jätevesien ja ojia pitkin valuneiden lietteiden takia.

Olen kotoisin Euran Kiukaisista. Eurajoki kulkee Kiukaisten halki, joten se on minulle hyvinkin tuttu joki ja uimapaikkana tutumpi kuin Pyhäjärvi. Pienenä minulla ja sisaruksillani oli tapana käydä siellä uimassa. Läheisellä rannalla oli hyppypaikka, josta aina hypimme jokeen. Silloin kävimme uimassa siellä lähes joka päivä kesäisin. Uimisen lisäksi kalastimme Eurajoesta usein. Nykyään uiminen ei ole enää jokapäiväistä, ja aikaisemmin voimassa oleva uintikieltokin on saatu purettua. Nyt joessa olisi mahdollista taas uidakin.

Eurajoen virkistyskäyttö on paikoitellen hyvin monipuolinen. Joen kalasto onkin melko laaja ja jotkin vaelluskalat lisääntyvät ja kasvavat joessa. Eurajoki on ennen ollut lohijoki, mutta sen kalataloudellinen merkitys väheni patojen, voimalaitosten ja joen kunnon heikkenemisen vuoksi. Joessa harrastetaan paljon mm. virkistyskalastusta, uintia, veneilyä ja erityisesti melontaa. Lisäksi Eurajoen vettä käytetään jonkin verran teollisuuden tarpeisiin ja juomaveden valmistukseen. Vesistössä esiintyy myös saukkoja.

lähteet:
https://www.jokiohjelma.fi/toiminta-alue/eurajoki
https://fi.wikipedia.org/wiki/Eurajoki_(joki)
https://www.pyhajarvi-instituutti.fi/default10.asp?active_page_id=207
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pyhäjärvi_(Säkylä)

Teksti on osa kuukausittain ilmestyvää Pyhäjärven puolesta -juttusarjaa, jota on julkaistu Auranmaan Viikkolehdessä ja Alasatakunta-lehdessä jo vuodesta 1995. Juttusarjan kaikki jutut on luettavistaa Pyhäjärven suojeluohjelman sivuilta täältä.