Heinäkuun helteillä ajatus tuntui vielä kaukaiselta, mutta elokuun viileät aamut ja ahkeraan hurisevat viljakuivurit ovat todiste siitä, että syksy tulee tänäkin vuonna. Kesän haastavat olosuhteet ovat verottaneet satoja niin viljelyksilllä kuin metsissäkin. Puolukkasadon kerrotaan olevan tänä vuonna kuitenkin keskinkertainen. Allekirjoittaneen mutu-havaintojen mukaan puolukat näyttäisivät voivan hyvin paksusti ja ovat paikoitellen oikein pulleita. Nämä superfoodiksin kutsutut marjat on yleensä helppo löytää ja tunnistaa, mutta lähempi puolukkamättään tarkastelu saattaa paljastaa apajalla kasvavan kahta erilaista puolukkaa.

Sianpuolukat ja puolukat voivat kasvaa samoilla alueilla. Tunnistatko eri marjat?

Sianpuolukka (Arctostaphylos uva-ursi) muistuttaa hyvin paljon meille sitä tutuinta puolukkaa (Vaccinium vitis-idaea), mutta tarkkasilmäinen marjastaja hoksaa näiden varpukasvien erot. Sianpuolukan kasvutapa on mattomaisempi ja versot kasvavat hieman puolukkaa pidempänä kasvustona maanmyöntäisemmin, kuin pystykasvuisempi puolukka. Sianpuolukan kukat ovat muodoltaan kapean kellomaisia, kun taas puolukan leveän kellomaiset. Eroa löytyy myös marjoista, sillä sianpuolukan marjat ovat litteän pyöreitä, siis pituuttaan leveämpiä ja puolukan marjat selvästi pallomaiset. Sianpuolukan marjat ovat mauttomia ja jauhoisia, puolukan marjojen ollessa mehukkaita ja hapahkoja. Kenties selkein ero löytyy kuitenkin lehtien alapinnalta; sianpuolukan lehti on verkkokuvioinen, kun taas puolukan lehti on pisteinen.

Lähemmässä tarkastelussa sianpuolukka (vasemmalla) erottuu puolukasta (oikealla) lehden alapinnan verkkokuviolla. Puolukan lehdissä alapinnan kuviointi on pistemäinen. Sianpuolukan marja on puolukan marjaan verrattuna hieman litteämpi.

Huonon makunsa (tai mauttomuutensa) takia sianpuolukan marjoja ei kerätä, vaan kasvista hyödynnetään sen lehtiä, jotka sisältävät arbutiinia ja metyyliarbutiinia. Elimistössä nämä aineet muuttuvat terveydelle haitalliseksi hydrokinoniksi. Sianpuolukka kuuluu Fimean lääkeluettelon rohdoskasveihin ja sen käyttö elintarvikkeena onkin sallittu vain ravintolisissä eikä sitä suositella käytettäväksi pitkiä aikoja.

Sianpuolukat ja puolukat eivät aina kasva samoilla paikoilla, mutta sekakasvustoihin törmääminen ei ole silti poikkeuksellista. Marjastajan onkin erityisesti kaupalliseen tarkoitukseen puolukkaa kerätessään tärkeää tunnistaa marjojen erot, jotta sianpuolukoita ei päädy puolukoiden joukkoon.