Virkavapaavuoteni jälkeen palasin tämän vuoden alussa kauniiseen Ruukinpuistoon ja tuttuun työpaikkaani Pyhäjärvi-instituuttiin. Villa Ahlströmin ovesta sisään astuessani ihailin jälleen kerran ikkunasta avautuvaa rakasta häikäisevää Pyhäjärven maisemaa, joka kylpi auringonnousun kultaisessa valossa. Mielessäni mietin, että olen valtavan ylpeä Euran ja naapurikuntien virkamiehistä ja luottamushenkilöistä, elintarvikeyrityksistä ja Turun yliopistosta, jotka perustivat Pyhäjärvi-instituuttisäätiön. He olivat todella kaukonäköisiä ja edelläkävijöitä ideoidessaan instituutin toiminnan sisältöä. Säätiön säädekirjassa instituutin tehtäväksi on kirjattu elintarviketalouden ja ympäristönsuojelun edistäminen, jota nyt on menestyksellisesti toteutettu 30 vuotta. Ruoantuotanto ja vesistöt ovat tänä päivänä aiempaakin ajankohtaisempia ja tärkeämpiä ja ne ovat vahvasti kytköksissä toisiinsa. Ne ovat vahvoja vetovoimatekijöitä ja tuovat elinvoimaa seudulle. Muuttuva maailma, kuten ilmastonmuutos, aiheuttaa kuitenkin lisähaasteita.

Melko tarkkaan 30 vuotta sitten kävelin Turussa Aurajoen rantaa pitkin yliopistolta kohti valtion virastotaloa. Olin menossa työhaastatteluun Turun vesi- ja ympäristöpiiriin jännittyneenä ja epävarmana. Opinnot olivat lopuillaan, ja tulevaisuus oli iso kysymysmerkki: Mitä tapahtuu, kun valmistun? Tulenko saamaan koulutustani vastaavia töitä? En arvannutkaan, kuinka ratkaiseva tuosta päivästä tuli työurani kannalta. Sain työpaikan ja seuraavan kesän kolusin Satakunnan ja Varsinais-Suomen puroja, lampia ja lähteitä. Sen kesän jälkeen tiesin, että haluan tehdä työtä vesistöjen hyväksi!

Yhteistyö Pyhäjärvi-instituutin kanssa alkoi melkein heti työurani alussa lähinnä Eurajoen ja Pyhäjärven tilan tiimoilta. Vuonna 1995 perustettiin Pyhäjärven suojelurahasto ja yhteistyö edelleen tiivistyi. Yksi merkittävimpiä jaksoja työurallani onkin ollut vuosijaksolla 1996-2000 toteutettu laaja PyhäjärviLife –hanke, jonka puitteissa aloitettiin määrätietoinen ja konkreettinen ravinnekuormituksen vähentämiseen tähtäävä vesiensuojelu Pyhäjärven valuma-alueella. Uutta kokemusta hamuavana olin taas välillä virkamiehenä aluehallinnossa ja johtajana ympäristöalan yrityksessä, mutta tiivis yhteys instituuttiin säilyi koko ajan. Ympyrä sulkeutui vuonna 2007, kun minut valittiin Pyhäjärvi-instituutin toiminnanjohtajaksi ja astuin isoihin saappaisiin edeltäjäni Erkki Salomaan jälkeen.

Pyhäjärvi-instituutti ja sen henkilökunta ovat minulle äärimmäisen tärkeitä ja instituutin teemoihin olen sydämestäni sitoutunut. Pyhäjärviseudulla ja koko Satakunnalla on loistavat edellytykset profiloitua kestävän ja laadukkaan ruoantuotannon, vesiensuojelun ja biomassoihin perustuvan kiertotalouden mallimaakuntana. Pyhäjärvi-instituutti tulee jatkossakin tekemään parhaansa näiden teemojen edistämiseksi.

Pyhäjärvi-instituutti juhlii tänä vuonna 30-vuotista olemassaoloaan ja minä juhlin 30-vuotista työuraani. Olemme työskennelleet 30 vuotta yhdessä ja rinnakkain. Yhteinen taival jatkuu ja päässäni soi korvamato ”Käymme yhdessä ain…”

Instituutti aloittaa juhlavuotensa tapahtumat järjestämällä 25.2.2019 kansanedustajaehdokkaille Euran pirtillä vaalipaneelin, jonka teemoina ovat ruoka, vesistöt ja kiertotalous. Vuoden mittaan järjestämme useita tapahtumia. Tervetuloa juhlimaan kanssamme!

Teksti on osa kuukausittain ilmestyvää Pyhäjärven puolesta -juttusarjaa, jota on julkaistu Auranmaan Viikkolehdessä ja Alasatakunta-lehdessä jo vuodesta 1995. Juttusarjan kaikki jutut on luettavistaa Pyhäjärven suojeluohjelman sivuilta täältä.