Joku saattaa muistaa, että Suomen Akatemia myönsi vuonna 2011 Pyhäjärvi-instituutille, Helsingin yliopistolle ja kiinalaiselle Nanjing Institute for Geography and Limnology tutkimusrahoituksen Pyhäjärven ja Taihu-järven tutkimukseen. Hankkeen tavoitteina oli parantaa mahdollisuuksia turvata ekosysteemipalvelut Taihulla ja Pyhäjärvellä myös ilmastonmuutoksen aikana, lisätä tietämystä järvien prosesseista analysoimalla aineistoja, parantaa mahdollisuuksia sopeuttaa kunnostusmenetelmät ilmastonmuutoksen vaatimalle tasolle ja lisätä akvaattisen tutkimuksen tutkimusyhteistyötä Kiinan ja Suomen välillä.

Vesiensuojelu etenee vauhdilla Kiinassa. Kuvassa Taihu-järven valuma-alueelle rakennettu kosteikkojen ketju.

Hanke oli ajankohtaisempi ja tarpeellisempi, kuin osasimme aavistaa. Nyt kahdeksan vuotta hakemuksen kirjoittamisen jälkeen ilmastonmuutos on edennyt nopeammin ja tuntuvammin kuin kukaan olisi toivonut. Tahti on kiihtyvä ja uusia haasteita tulee ilmi jatkuvasti. Tutkimusyhteistyön aikana on pidetty kymmeniä esitelmiä kansainvälisissä tiedekonferensseissa ja kirjoitettu seitsemän vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia, joissa on tuotettu arvokasta uutta tietoa siitä, miten ilmastonmuutos vaikuttaa ja on jo vaikuttanut Pyhäjärveen ja Taihu-järveen. Kiinassa vesienhoito on edennyt vauhdilla ja tutkimustuloksia sovelletaan myös käytännössä. Pyhäjärven kannalta tärkeimpiä löytöjä ovat mm. ymmärrys kasviplanktonissa jo tapahtuneista muutoksista, vesikasvillisuuden merkitys sisäisen kuormituksen pienentäjänä myrskytilanteissa ja lisääntyneiden tuulten rooli jääpeitteisen ajan lyhentymisessä. Haasteellista on, että lähes jokainen löydös avaa uuden ongelmavyyhdin, eikä läheskään kaikkiin ole ainakaan vielä olemassa vastauksia.

Tutkimus on myös avannut suoranaisia kauhuskenaarioita siitä, että itse asiassa lämpötilan nousu vaikuttaa mataliin järviin hyvin samalla tavalla kuin alkuperäinen vihollisemme rehevöityminen. Pyhäjärvelle tyypillinen ja Pyhäjärven vedenlaatua turvannut kala – eläinplankton – kasviplankton –ravintoketju ei enää toimikaan, jos ja kun ilmastonmuutos suosii kasviplanktonlajeja, jotka ovat kokonsa tai koostumuksensa takia eläinplanktonille syötäväksi kelpaamattomia. Saattaa kuitenkin olla, että tilalle syntyy ja on jo syntynyt uudenlaisia ravintoketjuja. Kuivat kesät ja alhainen vedenpinta suosivat järven pohjan eliöyhteisöjä, Pyhäjärven pinta-alastahan suurin osa on matalaa aluetta, jossa valo yltää pohjaan saakka. Perinteinen seuranta ja tutkimus ovat kuitenkin keskittyneet ulappa-alueelle, emmekä juuri tunne matalien ravinteiden roolia esim. ravinteiden kierrossa ja kalataloudessa.

Tulevien haasteiden selättämiseksi tarvitaan edelleen paljon ideoita ja osaamista myös Suomen rajojen ulkopuolelta, sillä etenkin kaipaamamme tutkimusrahoituksen saaminen suomalaisista rahoituslähteistä on erittäin hankalaa, jopa lähes mahdotonta. Siksi onkin hyvä, että alussa mainitsemistani Kiina-hankkeen tavoitteista toteutui erityisen hyvin viimeinen, eli tutkimusyhteistyön lisääminen Kiinan ja Suomen välillä. Tämä tavoite toteutui paremmin kuin uskalsimme unelmoida, kun Pyhäjärvi-Taihu yhteistyö otettiin jo vuonna 2014 pilotiksi maa- ja metsätalousministeriön ja Kiinan vesivaraministeriön solmimaan vesialan yhteistyösopimukseen. Rahoitusta yhteistyö on saanut 2015-2018 maa- ja metsätalousministeriöstä ja vuoden 2019 alusta EU:n China-Europe Water Platform –varoista (CEWP). Tämä on vetänyt Pyhäjärven suojelun mukaan syvälle Kiinan ja EU:n vesienhoidon ytimeen, jossa käytännön tekeminen, tutkimus ja poliittinen päätöksenteko kietoutuvat kiinnostavaksi ministeritason vyyhdiksi. Pyhäjärvelle se tuo kansainvälistä näkyvyyttä, osaamista ja mahdollisuuksia uusiin toimintamalleihin ja uhkakuvien hälventämiseen.

Teksti on osa kuukausittain ilmestyvää Pyhäjärven puolesta -juttusarjaa, jota on julkaistu Auranmaan Viikkolehdessä ja Alasatakunta-lehdessä jo vuodesta 1995. Juttusarjan kaikki jutut on luettavistaa Pyhäjärven suojeluohjelman sivuilta täältä.