Uudessa perusopetuksen opetussuunnitelmassa korostuu laaja-alainen osaaminen, jolla tarkoitetaan eri näkökulmista rakentuvaa useiden tiedon- ja taidonalojen hallintaa. Tähän liittyen kouluissa on vuosittain yksi selkeä teema tai projekti, joka yhdistää eri oppialojen sisältöjä ja erilaisia näkökulmia. Euran yhteiskoululla kevään monialaisen oppimiskokonaisuuden teemana on kierrätys. Tämän pohjilta seitsemännen luokan oppilaat vierailivat 4.4. Pyhäjärvi-instituutissa tutustumassa kiertotalouteen.

Kiertotalous on viimevuosien trendisana ja trendikkyyden lisäksi siinä on myös oikeaa sanomaa. Tulevaisuuden haasteet – ilmastonmuutos, väestönkasvu ja ylikulutus – vaativat ihmiskuntaa kehittymään tehokkaammiksi ja ympäristöystävällisemmäksi. Kiertotalous keskittyy raaka-aineiden ja materiaalien entistä tarkempaan käyttöön ja tuotteiden elinkaarien maksimointiin. Jätettä ei synny, kun teollisuuden sivuvirrat käytetään hyödyksi ja jätteestä syntyy yhä uudelleen uusia tuotteita. Kiertotaloudessa kulutus ei enää perustu omistamiseen, vaan yhä enemmän palvelujen käyttöön: jaetaan, vuokrataan ja kierrätetään. Kiertotalouden suurin arvopotentiaali perustuu tuotteiden huoltoon, uudelleenkäyttöön ja uudelleenvalmistukseen.

Kiertotalous maksimoi tuotteiden ja materiaalien elinkaaren, sekä raaka-aineiden säilymisen kierrossa niin pitkään kuin mahdollista. Kierrättäminen on yksi osa tätä.

Pyhäjärvi-instituutti tarjosi seitsemännen luokan oppilaille kattavan tietopaketin kiertotalouden maailmasta. Koululaiset pääsivät kuuntelemaan miniluentoa kiertotaloudesta ja Pyhäjärvi-instituutin kiertotalouteen liittyvistä hankkeista. Pyhäjärvi-instituutissa kiertotaloutta pyritään edistämään esimerkiksi peltojen ravinnekiertoa parantamalla ja tehostamalla elintarviketuotannon sivuvirtojen hyödyntämistä. Tämän lisäksi oppilaat pääsivät läheiseen metsään suorittamaan toiminnallista kiertotalousvisaa. Visailu sisälsi parikymmentä kysymystä, joiden tarkoituksena oli tutustuttaa oppilaita kiertotalouteen liittyviin teemoihin ja samalla myös herättää ajatuksia siitä, miten jokainen voisi edistää kiertotaloutta omassa arjessaan. Samalla kartoitimme seitsemäsluokkalaisten tietämystä aiheesta ja sitä, miten he itse ottavat ympäristön huomioon arkielämässä.

Koululaisten tietämys kiertotaloudesta ja oman hiilijalanjäljen pienentämisestä on kyselymme perusteella hyvällä tasolla. He olivat valmiita ottamaan paljon erilaisia tavaroita yhteiskäyttöön jonkun muun kanssa; esimerkiksi auton, pyykinpesukoneen, pelikonsolin, grillin, urheiluvälineitä ja työkaluja. Käytettyinä he olivat hankkineet jääkiekkovarusteita, vaatteita, pelejä, älypuhelimia ja kalastusvälineitä. Kasvisruokavalio oli monen mielestä hyvä tapa pienentää hiilijalanjälkeä ja seitsemäsluokkalaisista löytyikin yllättäen useita kasvissyöjiä.

Kiertotalousvisailun kysymykset pistivät miettimään.

Kouluilla ja instituutilla on ollut yhteistyötä jo pitkään ja Pyhäjärvi-instituutilla on lähitulevaisuudessakin paljon ympäristökasvatukseen liittyvää toimintaa. On tärkeää tarjota lapsille ja nuorille ympäristöön liittyvää tietoutta, mutta samalla myös meillä on mahdollisuus oppia. Omasta ”kuplasta” on hyvä poistua välillä ja kuulla koululaisten mielipiteitä.