dav

Kauttuan pitkässä teollisuushistoriassa alkoi 1980-luvun lopulla vaihe, jossa paikallinen suuryritys, A. Ahlström Osakeyhtiö, alkoi luopua omistuksistaan. Aluksi joistakin asunnoista, vähitellen myös tuotannollisista yksiköistään. Kehitys noudatteli yleissuomalaista ja kansainvälistä trendiä. Tähän vaiheeseen liittyy Pyhäjärvi-instituutin perustaminen, jonka lähtökohtana oli pyrkimys vahvistaa seudun elinkeinotoimintaa sekä turvata Pyhäjärven veden laatu niin tuotannon resurssina kuin virkistystoiminnan kannalta. Ajan hengessä olivat korostumassa tuotantotoiminnan ympäristövaikutukset ja edellytykset. Aloitettiin Kauttua-projekti, jossa oli kyse koko ruukinalueen ympäristön ja toiminnan kehittämisestä. Pyhäjärvi-instituutin perustaminen oli siinä keskeisenä kohteena. Projektin aloituksen mahdollisti Turun ja Porin lääninhallituksen kehittämisrahoitus ja Euran kunnan panostus.

Tuolloin Euran kunnan johtavat virkamiehet sekä luottamushenkilöt, samoin naapurikunnat, elintarvikealan yritykset ja Turun yliopisto näkivät viisaasti alueen tarpeet ja mahdollisuudet. Kun instituuttisäätiö perustettiin vuonna 1989 elintarviketalouden ja ympäristön (erityisesti vesistöt) koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoimintaa varten, yhtenä lähtökohtana oli A. Ahlström Osakeyhtiön halu osoittaa tilat, entinen tehtaanjohtajan asunto Villa Ahlström, tällaiseen tarkoitukseen. Näin rakennus saatiin käyttöön, mikä toi lisää eloa ruukin maisemaan. Vuonna 1995 perustettu Pyhäjärven suojelurahasto kytkeytyi luontevasti instituutin yhteyteen ja laajensi osallistujien määrää ja toimintaa.

Nyt aikaisemmin jakaantuneen Ahlström yhtiön osa, A. Ahlström Kiinteistöt Oy on irrottautumassa kokonaan Kauttuan Ruukinpuiston alueen omistuksistaan. Yhtiön neuvottelut omistusosuuksista Euran kunnan kanssa eivät toistaiseksi ole johtaneet tulokseen. Yksi alueen merkittävimmistä rakennuksista on Villa Ahlström, jossa Pyhäjärvi-instituutti on toiminut siis kohta 30 vuotta. Rakennuksesta on käyty neuvotteluja myös Euran kunnan kanssa, mutta yhtiön mukaan tarjottu hinta on ollut liian pieni. Instituutin toiminnan sisältö, tulokset ja vaikutukset ovat tärkeintä, mutta myös sijainti Pyhäjärven rannalla historiallisessa miljöössä on oleellinen tekijä sen tunnettuudessa. Elintarvikeketjun ja vesistöjen vuorovaikutus on tullut vuosien aikana yhä tärkeämmäksi. Vesiensuojelun ja tuotantotoiminnan turvaamisella on paljon yhteisiä intressejä. Ne ovat seudun elinvoiman perustaa. Kun tämä tapahtuu valtakunnallisesti merkittävässä kulttuuriympäristössä, se nostaa niin toiminnan kuin alueen arvoa. A. Ahlström Kiinteistöt Oy on ilmoittanut, että se toivoo ruukkimiljöön ostajien vaalivan historiallista perintöä. Uusien omistajien onkin tarpeen luoda yhteinen näkemys rakennusperinnön hoidosta ja käytännöistä, jotka säilyttävät ja parantavat edelleen ympäristön arvoa. Kunta osaomistajana ja koordinaattorina olisi luonteva taho, vaikka pääosa rakennuksista olisi yksityisten omistuksessa.

Euran kunta sekä muut instituuttisäätiöön ja suojelurahastoon osallistuvat ovat vuosittain panostaneet varoja toimintaan, mikä on samalla mahdollistanut moninkertaisen rahoituksen hankkimisen seudun ulkopuolelta. Instituutissa työskentelee nykyään viitisentoista monipuolista ja osaavaa asiantuntijaa. Vaikka työtä ja tuloksia voidaan tehdä muissakin tiloissa, niin instituutti on voimakkaasti profiloitunut nykyiseen ympäristöönsä. Olisikin tärkeätä, että A. Ahlström Kiinteistöt Oy , Euran kunta sekä säätiön ja rahaston toimijat yhdessä löytäisivät ratkaisun, esimerkiksi yhteinen kiinteistöyhtiö ( instituutti vuokralla), joka turvaisi toiminnan nykyisissä tiloissa. Instituutin toiminnan perusajatus, tuotantotoiminnan ja ympäristön kestävä yhteensovittaminen, on yhä tärkeämpi tulevaisuudessa. Viime vuosien toiminta ja tulokset osoittavat, että työ tuo lisäarvoa seudulle, maakunnalle ja laajemminkin.

Erkki Salomaa
Kauttua-projektin vetäjä 1988-90
Pyhäjärvi-instituutin toiminnanjohtaja 1991-2007