Kevät paljastaa mökkirannat, uimarannat ja luontopolkujen varret. Toukokuun alussa vietettiin Siisti Biitsi -tapahtumia, siivottiin uimarantoja ihan Itämeren laajuisesti – taisi uutisissa vilahtaa myös virolainen rantojen siivoustapahtuma. Sosiaalisessa mediassa leviää tietoa roskajuoksusta eli ploggauksesta, missä jokainen voi omalla ulkoilureissullaan kerätä samalla myös luontoon päätyneitä roskia. Suurin osa on varmaan kuullut myös Roska päivässä -liikkeestä, jossa kannustetaan keräämään vähintään yksi roska päivässä. Aika suuressa osassa olivat vesiin päätyvät roskat ja muovi myös alakoulujen 5.-luokkalaisille ja yläkoulujen 8.-luokkalaisille järjestetyssä JOKIohjelman sarjakuvakilpailunkin tuotoksissa. Puhdas vesi, puhdas luonto ja sitä kautta yhteisen ympäristömme arvostaminen on onneksi tällä hetkellä muodissa.

Kevät on perinteisesti talkoiden aikaa. Roskienkeruukampanjat kannustavat osallistumaan yksilötasolla, mutta myös isommassa porukassa. Lions Club oli taannoin keräämässä roskia Pyhäjärven rannoilta, Lohiluoman luontopolun varrelta, kyläyhdistykset siivoavat uimarantoja kevään aikana rannoille ajautuneesta kasvimassasta ja asentavat ja kunnostavat laitureita, järviyhdistykset ja luonnonsuojeluyhdistykset kannustavat maanomistajia tarttumaan aina laajenevaan vieraslajiongelmaan. Talkoita riittää meille kaikille – pitäisi vaan valita se oma taistelu.

Myös yksilötasolla puhtaisiin, virkistäviin uimavesiin voi vaikuttaa esimerkiksi huolehtimalla omasta jätehuollosta tai kompostikäymälöiden jätteiden oikeasta käsittelystä. Käymäläjätteet tulee kompostoida, niitä ei saa pelkästään kuopata maahan. Kompostoitu käymäläjäte voidaan hyödyntää tontilla vuoden kompostoinnin jälkeen esimerkiksi koristekasvien käytössä ja kahden vuoden kompostoinnin jälkeen jopa syötävien puutarhakasvien käytössä. Käymälöistä syntyviä suotovesiä tai erilliskerättyä virtsaa ei saa päästää valumaan vesistöihin, vaan ne tulee kerätä erikseen. Virtsa voidaan hygienisoida seisottamalla sitä kuukauden verran ja laimennettuna se voidaan levittää kasvien juurille typpilannoitteeksi. Suotonesteessä on virtsaa enemmän bakteereja ja sen hygienisointiajaksi Käymäläseura Huussi ry suosittelee vuotta.

Yksi keino vaikuttaa rantavesien laatuun on huolehtia rannassa sijaitsevan asunnon tai vapaa-ajan kiinteistön jätevesien asianmukaisesta puhdistamisesta. Kuka haluaisi uida omissa tai toisten pesuvesissä, muuta kuin levät ja kasvit, jotka nauttivat jätevesien tuomasta ravinnelisästä. Pyhäjärvi-instituutin jätevesineuvojilta voi kysyä vinkkejä siihen, miten oman mökin jätevedet voisi parhaiten saada puhdistettua.

Teksti on osa kuukausittain ilmestyvää Pyhäjärven puolesta -juttusarjaa, jota on julkaistu Auranmaan Viikkolehdessä ja Alasatakunta-lehdessä jo vuodesta 1995. Juttusarjan kaikki jutut on luettavistaa Pyhäjärven suojeluohjelman sivuilta täältä.