Lauantaina 8.6. Eurapäivän tapahtumien yhteydessä vietimme Pyhäjärvi-instituutissa avoimien ovien päivää. Tapahtuma keräsi runsaasti kiinnostusta kävijämäärän lähennellessä 300 henkilöä. Kiitos kaikille osallistujille! Tapahtumassa pääsi muun muassa tutustumaan suojeluohjelmien toimintaan, maistelemaan järvikalaburgeria ja ihailemaan kotimaisia järvikaloja akvaariossa. Esitellessäni kävijöille akvaariossa polskineita kaloja sekä vesiensuojelun kenttätyövarusteita, vesiensuojeluasiat herättivät ilahduttavan paljon keskustelua. Säännöllisin väliajoin esille nousi myös kysymyksiä Pyhäjärven vedenlaadun seurannasta ja sen toteutuksesta. Olisi siis varmaan näin kesän alussa paikallaan kertoa käytännön toiminnastamme järvellä.

Avovesikaudella toteutamme kahden viikon välein laajan vesinäytekierroksen, jossa ympäri järveä kymmenestä eri näytepisteestä otetaan kasvi- ja eläinplanktonnäyte sekä mitataan näkösyvyys Secchi-levyllä. Planktonseurantaa on toteutettu Pyhäjärvellä jo usean vuosikymmenen ajalta, eikä yhtä kattavaa seuranta-aineistoa ole olemassa kovin monelta järveltä koko maailmassa. Planktonnäytteiden lisäksi kaikilta näytepisteiltä kerätään yhteinen koontinäyte klorofylli-a:n (lehtivihreä) määrittämiseksi. Klorofylli-a:n pitoisuudet korreloivat leväbiomassan kanssa, joten klorofyllimäärityksellä pystytään nopealla aikataululla saamaan tietoa järven levätilanteesta.

Ympäristöhallinnon velvoitetarkkailun puitteissa Mannilan syvänteeltä otetaan fysikaalis-kemialliset vesinäytteet noin kuukauden välein. Näyte sisältää esimerkiksi kattavat ravinnemääritykset sekä syvänteen happiprofiilin viiden metrin välein aina syvänteen pohjalle 25 m asti. Omalta osaltamme täydennämme syvänteen vedenlaatuaineistoa siten, että avovesikaudelta on noin kahden viikon välein syvänteen fysikaalis-kemiallisesta tilasta näyte olemassa. Lisäksi syvänteeltä kerätään kasviplanktonin ja eläinplanktonin osalta aineistoa rasvahappoanalyyseihin. Rasvahapot toimivat akvaattisessa ravintoketjumallinnuksessa biomarkkereina, joiden avulla voidaan mallintaa vesistöjen eliöiden vuorovaikutussuhteita. Toisin sanoen rasvahappojen avulla saadaan tietoa siitä, kuka syö ja mitä.

Suomen ympäristökeskus toteuttaa yhteistyössä ELY-keskusten ja kuntien kanssa valtakunnallista leväseurantaa, jossa koko Suomen sinilevähavainnoista tehdään kartalla näkyvä yhteenveto. Pyhäjärvi-instituutin henkilökunta seuraa levätilannetta viikoittain Kauttuanlahden seurantapisteellä. Pyhäjärven ja muiden järvien levähavaintoja pääset seuraaman osoitteessa www.jarviwiki.fi/wiki/Levätilanne.

Pyhäjärvelle on kevään myötä saatu myös Suomen ympäristökeskuksen mittapoiju sekä sääasema, jotka edustavat uusinta tekniikkaa automaattisen vedenlaatuseurannan saralla. Suomeen on suunnitteilla kattavampi vedenlaatua eri järvissä seuraava jatkuvatoimisten mittareiden verkosto, jossa Pyhäjärvi saa kunnian toimia pilottikohteena. Mittapoiju ja sääasema sijaitsevat Säkylän edustalla. Poiju mittaa esimerkiksi vedenlämpötilaa, sameutta, klorofyllia, humuspitoisuutta sekä sinilevien määrästä kertovaa fykosyaniinia. Sääasemalta puolestaan tulee tiedot esimerkiksi tuulen nopeudesta, ilman lämpötilasta sekä sadannasta. Kaikki mittausasemien tuottamat tulokset eivät ole vielä kansalaisten saavutettavissa, mutta toistaiseksi sääaseman tuottamia seurantatietoja pääsee tarkastelemaan osoitteessa www.luodedata.fi/datapalvelu (käyttäjätunnus: pyhajarvi). Pyhäjärvi-instituutti hakee mittapoijulta vertailunäytteitä kahden viikon välein, ja poijun huollosta ja ylläpidosta vastaavat Suomen ympäristökeskuksen lisäksi Pyhäjärven järvipelastajat ja Luode Consulting Oy.

Pyhäjärven tilaa siis seurataan säännöllisesti ja laajan näytteenoton ansiosta järven vedenlaadusta pystytään muodostamaan vuoden päätteeksi kohtalaisen tarkka kuva. Mikäli Pyhäjärven vedenlaatutiedot kiinnostavat, pääsee aiempien vuosien aineistoihin tutustumaan Pyhäjärven suojeluohjelman kotisivuilla (www.pyhajarvensuojelu.net) kohdassa Pyhäjärvi > vedenlaatu.

Teksti on osa kuukausittain ilmestyvää Pyhäjärven puolesta -juttusarjaa, jota on julkaistu Auranmaan Viikkolehdessä ja Alasatakunta-lehdessä jo vuodesta 1995. Juttusarjan kaikki jutut on luettavistaa Pyhäjärven suojeluohjelman sivuilta täältä.