Pulsseina vyöryvä lämpö ja toistuvat Föhn-tuulet ovat olleet Pyhäjärven jäätymistä odottavalle tuskaa. Alkuviikosta ohutta toivoa pysyvän jääpeitteen muodostumisesta ehti syntymään. 5.2. järvi saikin jälleen jääkannen ylleen, mutta jo seuraavana yönä kovat tuulet lakaisivat osan selkävesistä jäättömiksi. Meneillään olevan pakkasjakson jämät tuskin ehtivät tekemään pitkäkestoisempia muutoksia tilanteeseen Pyhäjärven osalta. Tällä hetkellä pitkän ajan sääennusteet näyttävän hyvin leudoilta. Suursäätyypin muutos voisi kuitenkin pelastaa tilanteen, jos se tapahtuu ennen kuin kevätauringon voima käy liian voimakkaaksi.

Kauttalahdelta etelään 6.2.2020.

Monet tekijät vaikuttavat jään muodostumiseen

Jäätä oletetaan muodostuvan järvissä runsaat pari milliä vuorokaudessa pakkasastetta kohden. Näin ollen viiden sentin jään muodostuminen vaatisi suunnilleen nelisen päivää viiden asteen pakkasta. 15 pakkasastetta samassa ajassa muodostaisi vastaavasti viitisentoista senttiä jäätä. Todellisuudessa jään muodostuminen hidastuu hieman jään paksuuntuessa, jään eristävän vaikutuksen vuoksi.

Mikäli jään pinnalle sataa lunta, tilanne muuttuu tyystin. Jo ohut sentin-parin kerros pakkaslunta eristää tehokkaasti ja heikentää jäätymistä merkittävästi. Paksu lumikerros painaa veden päällä kelluvaa jäätä syvemmälle veteen, jolloin jäässä olevista halkeamista pääsee nousemaan vettä jään pinnalle. Jään päälle muodostuu loskaa, joka ei pääse jäätymään päällä olevasta eristävästä lumikerroksesta johtuen.

Tuulen vaikutus jään muodostuksessa on kahtiajakoinen. Kun järvi on jäätymässä kovat tuulet saattavat pitää selkävesiä avoinna kovillakin pakkasilla. Järven jo jäädyttyä tuuli taas saattaa edesauttaa jäätymistä paljaalla jäällä lisäten lämmön haihtumista jään pinnasta. Myös veden virtauksilla on oma osuutensa. Pyhäjärveltäkin tunnetaan paikkoja, joissa jää pysyy ohuena hyvinäkin jäätalvina. Tunnetuimpia näistä lienee ”Pihlavannokka”, tarkoittaen Säkylän edustalla sijaitsevan Pihlavan saaren eteläkärkeä.

Onko talviverkkojen kokeminen veneellä helmikuussa outo poikkeus vai tulevaisuutta?

Tuleeko ennätys?

Pyhäjärven jäätymisajankohta on tilastoitu vuoden 1958 talvesta tähän päivän saakka. 2010-luvulla järven jäätyminen venyi neljänä vuotena tammikuun puolelle. Koko tarkastelujaksolla myöhäisin jäätyminen on kirjattu päivälle 18.2.2008. Nähtäväksi jää, lyödäänkö ennätys vai saapuvatko kylmät ilmamassat korjaamaan tilanteen. Onhan sekin mahdollista, että useamman viikon kestävää jääkantta ei tänä vuonna muodostu olleenkaan.

Sellainen vielä, että jos jollain sattuu olemaan jemmassa merkintöjä Pyhäjärven jäätymisajankohdista ennen vuotta 1957, niin olisimme niistä hyvin kiinnostuneita.

Teksti on osa kuukausittain ilmestyvää Pyhäjärven puolesta -juttusarjaa, jota on julkaistu Auranmaan Viikkolehdessä ja Alasatakunta-lehdessä jo vuodesta 1995. Juttusarjan kaikki jutut on luettavissa Pyhäjärven suojeluohjelman sivuilta täältä.