Kesäisin tulee vietettyä paljon aikaa vesistöjen läheisyydessä, esimerkiksi uiden ja kalastaen. Veden liplatusta ihaillessa mieleen saattaa nousta kysymys, miten lähivesistöni voikaan. Onkohan tuo lumpeen levittäytyminen huono juttu, vaikuttaako vesi samentuneen tai mitä umpeenkasvaneelle rannalle voisi tehdä?

Vesistöihin liittyviä kysymyksiä voi esittää Satakunnan vesistöneuvonta -hankkeen asiantuntijoille. Hanke neuvoo yhdistyksiä ja muita vesienhoitoon liittyviä paikallistoimijoita erilaisissa vesistöihin ja vesistökunnostuksiin liittyvissä kysymyksissä Satakunnan alueella. Satakunnan vesistöneuvonta -hanke on Pyhäjärvi-instituutin ja KVVY ry:n yhteishanke, jossa toimitaan tiiviissä yhteistyössä myös Satavesi-ohjelman työryhmien kanssa. Hankkeelle on myönnetty rahoitus ympäristöministeriön vesien ja merenhoidon avustuksista.

Vesistökunnostuksen tavoitteena on parantaa vesistön ekologista tilaa ja virkistyskäyttömahdollisuuksia tai turvata vesistön hyvän tilan säilyminen. Kunnostuksilla parannetaan luonnon- ja maisemansuojelua sekä lisätään lähiympäristön viihtyisyyttä, rantakiinteistöjen arvoa ja parannetaan kalataloudellisia edellytyksiä. Kunnostustoimia voivat olla esimerkiksi vesikasvillisuuden niitto, kutusoraikkojen rakentaminen virtavesiin tai valuma-alueella suoritettavat toimet, kuten kosteikkojen ja suojavyöhykkeiden perustaminen.

Monet Satakunnan vesistöt ovat ulkoisen ravinnekuormituksen seurauksena rehevöityneet. Rehevöitymisen merkkejä ovat esimerkiksi levien runsastuminen ja leväkukinnat, näkösyvyyden pieneneminen sekä muutokset vesikasvillisuudessa ja kalastossa. Hajotessaan lisääntynyt kasvimassa kuluttaa vedestä enemmän happea, mikä voi aiheuttaa pohjan hapettomuutta. Pohjan hapettomuus voi taas laukaista sisäisen kuormituksen, jossa pohjasedimenttiin sitoutuneita ravinteita vapautuu takaisin veteen.  Rehevöityneen järven kunnostuksessa onkin tärkeää tietää mistä ravinnekuormitus tulee, jotta toimenpiteet voidaan kohdistaa oikein. Ravinnekuormituslähteiden selvitys voi siten olla ensimmäinen askel vesistökunnostuksessa.

Vesistöt ovat monipuolisia ja herkkiä ekosysteemejä, joten kunnostustoimenpiteet tulee tehdä harkiten ja huolella. Toimenpiteestä riippuen vesistökunnostuksen toteuttamiseen voi liittyä ilmoitusvelvollisuus viranomaiselle tai asianosaisten suostumusten hankkiminen. Osa vesistökunnostustoimenpiteistä vaatii viranomaisen luvan. Suostumukset, ilmoitukset ja luvat tulee hankkia ennen toimenpiteiden aloittamista. Vesistökunnostuksiin erikoistuneilta ammattilaisilta on syytä kysyä apua haasteellisempien kunnostustoimien suunnitteluun ja toteutukseen. Satakunnan vesistöneuvonta -hankkeen asiantuntijat tarjoavat neuvontaa, ohjausta ja tukea. Asiantuntijat auttavat muun muassa kartoittamaan vesistön tilaa ja kunnostustoimenpiteitä sekä neuvovat kunnostustoimien hankkeistamisessa ja rahoitusvaihtoehdoissa.

Satakunnan vesistöneuvonta -hanke tukee Satavesi-ohjelman toimintaa. Vesistötyöryhmien (Eurajoki-Lapinjoki, Kokemäenjoki ja Karvianjoki) toiminnan kautta on mahdollista kuulla muiden toteuttamista toimenpiteistä ja saada lisätietoa vesistöjen tilan parantamisesta. Tietoa ja kokemuksia välittää myös Valtakunnallinen vesistökunnostusverkosto, johon kuuluu niin vesistöjen tilasta ja kunnostuksesta kiinnostuneita kansalaisia ja yhteisöjä kuin yrityksiä ja viranomaisia. Paikalliset toimijat ja yhdistykset ovat tärkeä voimavara vesistöjemme hyvän tilan saavuttamisessa ja ylläpitämisessä.

Tutustu hankkeeseen tarkemmin www.pyhajarvi-instituutti.fi/vesistoneuvonta 

Satavesi-ohjelma https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Satavesi/Toiminta/Vesistoalueryhmat

Alueellinen vesistökunnostusverkosto https://vesienhoito.kvvy.fi/ Valtakunnallinen vesistökunnostusverkosto https://www.ymparisto.fi/vesistokunnostusverkosto