Maatalouden ilmastopäästöt

Maatalouden tiedetään tuottavan ilmastolle haitallisia kasvihuonekaasupäästöjä. Tarkkaan ottaen suomalainen maatalous on vastuussa noin 7 prosentista Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Kuitenkin suomalainen maatalous tuottaa 11 prosenttia Suomen metaanipäästöistä ja 54 prosenttia dityppioksidipäästöistä (FAOSTAT). Näiden osuuksien ennustetaan kasvavan tulevina vuosina, koska teollisuudella on mahdollisuudet suurempiin päästövähennyksiin verrattuna maatalouteen. Tätä kautta maatalouden päästöjen suhteellinen osuus tulee kasvamaan.

Kun maatalouden nyt tiedostetaan tuottavan merkittävät määrät kasvihuonekaasuja, voisimmeko vain lopettaa maataloustuotannon? Tämä ei kuitenkaan ole mahdollista, sillä muokkaamaton luonto pystyisi tarjoamaan YKn elintarvike- ja maatalousjärjestön mukaan ravintoa ainoastaan 600 miljoonalle ihmiselle, ja maailmassa elää tällä hetkellä Maailmanpankin mukaan noin 7,8 miljardia ihmistä. Maataloudella on siis merkittävä rooli ihmisten ravitsemisessa. Onkin siis syytä kiinnittää huomio maatalouden ilmastopäästöjen pienentämiseen, kuitenkin pitäen mielessä maatalouden tärkeimmän tehtävän, eli ravinnon tuottamisen.

Tätä ilmastopäästöjen minimointia voisi olla syytä lähteä tutkimaan siitä, että selvitetään, mistä maatalouden päästöt syntyvät. Kun päästölähteet on selvitetty, on helpompi alkaa toimia päästöjen vähentämiseksi.

Mistä päästöjä syntyy?

Maatilalla voimme konkreettisesti huomata ilmastopäästöt, kun katsomme työkoneiden pakoputkista leijailevaa pakokaasua. Tämän lisäksi on suhteellisen ilmiselvää, että pelloilta vapautuu kasvihuonekaasuja, samoin kuin eläinten ruoansulatuksestakin. Monimutkaisempaa tästä asiasta tekee kuitenkin se, että näiden suoraan nähtävien päästöjen lisäksi päästöjä syntyy jo paljon ennen maatilaa, ja jopa maatilan jälkeenkin.

Ei tuijoteta siis pelkästään pellolla viilettävän traktorin pakoputkesta vapautuvaa pakokaasua, vaan lähdetäänkin seuraamaan, mistä traktorin käyttämä energia on peräisin? Polttoöljy on peräisin jostain kaukaa, jossa sen pumppaaminen maaperästä on vaatinut energiaa ja kalustoa. Samoin sen prosessointi. Niin ja kuljetus paikasta toiseen. Ja kaikkien näiden vaiheiden ilmastopäästöt olisi syytä ottaa huomioon, kun maatalouden ilmastopäästöjä aletaan selvittää.

 Ja tässä oli esimerkki ainoastaan yhden maatilalla käytettävän tuotteen osalta. Sama ajatusketju pitäisi käydä jokaisen tilalla käytetyn tuotteen kohdalla, jotta saadaan mahdollisimman realistinen kuva siitä, mistä maatalouden ilmastopäästöt johtuvat.

Elinkaarianalyysi

Vaikka kaikkien päästölähteiden huomioiminen kuulostaakin työläältä, ehkä jopa lähes mahdottomalta, on onneksi olemassa keinoja näiden päästöjen selvittämiseen suhteellisen helposti ja todenmukaisesti.

Elinkaarianalyysi on metodi, jolla voidaan systemaattisesti arvioida eri tuotteiden tai tuotantosysteemien (esim. maatilojen) ilmastopäästöt koko elinkaaren ajalta. Elinkaarianalyysi on standardoitu menetelmä ja sitä on käytetty maailmalla, ja myös Suomessa jo runsaasti eri tuotteiden elinkaarien ilmastopäästöjen arvioimiseen. Elinkaarianalyysissä voidaan käyttää apuna tietokantoja, jotka sisältävät jo valmiiksi laskettuja arvioita ilmastopäästöistä eri tuotteiden ja tuotantoprosessien kohdalla. Esimerkiksi traktoreiden käyttämän energian koko elinkaarta ei siis tarvitse alkaa laskea itse alusta, vaan alan asiantuntijat ovat jo selvittäneet ja laskeneet ilmastopäästöt tämän osalta.

Elinkaariajattelu on kerännyt jatkuvasti suurempaa kiinnostusta lähivuosien aikana niin tutkijoiden kuin muidenkin tahojen piirissä. Myös Pyhäjärvi-instituutti on mukana tuomassa elinkaariajattelua osaksi maatalouden alkutuotantoa LCA4FARMS -hankkeessa kuin myös osaksi kuntatason päätöksentekoa LCA4REGIONS -hankkeessa. Koska elinkaariajattelu saa jatkuvasti suurempaa huomiota maailmalla, on hienoa, että elinkaariajattelu saa jalansijaa myös Satakuntalaisen ruoantuotannon kehittämisessä. Parhaimmillaan elinkaariajattelun ja elinkaarianalyysin avulla löydämme ne ilmastopäästöjä aiheuttavat tuotannon vaiheet, joista päästöjä voitaisiin tehokkaimmin vähentää.

Mistä maatalouden ilmastopäästöt siis johtuvat? Tämä on niin monitahoinen kysymys, etten viitsi tähän edes alkaa vastaamaan. Vielä.