Näin alkukesästä on hyvä aika tarkistaa oma pihamaa kutsumattomien kasvivieraiden varalta. Näihin vieraisiin kuuluu lukuisia kasvilajeja, jotka ovat siirtyneet luontaiselta levinneisyysalueeltaan Suomen luontoon ihmisen tahallisella tai tahattomalla avustuksella. Tavallisesti kasvien levinneisyyttä rajoittavat erilaiset leviämisesteet, kuten valtameret tai vuoristot, mutta ihmisen kuljettamina lajit voivat ylittää näitä esteitä. Kasvit ja niiden siemenet kulkeutuvat henkilö- ja rahtiliikenteen mukana luontoon ja puutarhoihin, joissa niiden leviämistä edistävät maansiirrot ja -muokkaus sekä luonnolliset leviämisreitit kuten eläimet, tuuli ja virtaava vesi. Osa vieraslajeista on luokiteltu haitallisiksi, sillä ne leviävät nopeasti ja aiheuttavat merkittävää ekologista, taloudellista, terveydellistä tai esteettistä haittaa. Haitallisten vieraslajien maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty. Kaikkien vieraskasvilajien luontoon leviäminen on tärkeää estää, vaikka kyseessä ei olisi haitalliseksi vieraslajiksi luokiteltu kasvi.

Kartoituksia ja talkootoimintaa

Pyhäjärvi-instituutilla on käynnissä useita hankkeita, joissa tartutaan haitallisten vieraskasvilajien aiheuttamiin ongelmiin. Kohdelajeja ovat pääasiassa isosorsimo, isokierto ja jättipalsami. Vesiruton osalta tullaan järjestämään poistopilotti kesän 2022 aikana.

Isosorsimo on 1-2,5 metriä korkea monivuotinen heinäkasvi, joka kasvaa laajoina kasvustoina vesistöjen rannoilla. Tiheät kasvustot syrjäyttävät rantojen alkuperäislajistoa, heikentävät kalojen ja rapujen elinympäristöjä sekä haittaavat vesistöjen virkistyskäyttöä. Yläneenjoen käyttö on paikoitellen erittäin hankalaa runsaiden isosorsimokasvustojen takia ja tilanne on pahentunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Pyhäjärvi-instituutti kartoittaa isosorsimokasvustoja Yläneenjoella kuluvan kesän-syksyn aikana, jotta tilanteesta saadaan kokonaisvaltainen kuva toimenpidesuunnittelua varten.

Karhunköynnöksenäkin tunnettu isokierto on monivuotinen köynnöstävä ruoho, jonka tunnistaa isoista herttamaisista lehdistä ja valkoisista tai vaaleapunaisista suppilomaisista kukista. Isokiertoa ei ole luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi, mutta sitä esiintyy laajasti joenrantojen pensaikoissa, joutomailla ja maankaatopaikoilla. Köynnös kietoutuu ympäröiviin kasveihin muodostaen läpipääsemättömiä tiheikköjä. Hinnerjoen Kirkkokosken rannoilla isokierto on vallannut lähes koko rantavyöhykkeen tukahduttaen luontaisen kasvillisuuden alleen. Viime vuonna isokiertoa poistettiin talkoovoimin ja Pyhäjärvi-instituutti on mukana järjestämässä torjuntatalkoita myös tänä vuonna. Sen lisäksi alueelle perustettiin aitaus lampaille, jotka laiduntavat rantavyöhykkeen kasvustoa ja näin tehostavat isokierron torjuntaa.

Kolmas nopeasti leviävä vieraskasvilaji on jättipalsami. Se on yksivuotinen mehevävartinen ruoho, jonka tunnistaa hammaslaitaisista suikeista lehdistä, suurista vaaleanpunaisista kukista ja kotamaisesta hedelmästä, josta siemenet sinkoavat monen metrin päähän. Jättipalsami viihtyy kosteilla paikoilla, kuten rannoilla sekä ojien ja jokien varsilla. Nopeakasvuisena se valtaa alaa alkuperäislajistolta ja sen hentojen juurien takia rannat altistuvat herkemmin eroosiolle. Viime kesänä jättipalsamia poistettiin Eurajokivarresta Eurajoen vesiensuojeluyhdistyksen kanssa. Tänä kesänä Pyhäjärvi-instituutti järjestää Köyliönjärven suojeluyhdistyksen kanssa useita jättipalsamin torjuntatalkoita. Kohteina ovat Köyliön kirkon ympäristö, Pappilan ranta ja Räpin rantametsikkö.

Leviäminen kuriin Vieraskasvilajien leviämistä voi ehkäistä monin keinoin. Kasvit leviävät usein puutarhajätteen mukana, joten on tärkeää käsitellä jäte omalla tontilla ja tarvittaessa toimittaa vieraslajijäte alueen jätelaitokselle poltettavaksi. Puutarhan kasvien valinnassa kannattaa suosia haitattomiksi todettuja koriste- ja luonnonkasveja sekä lajeja, jotka eivät leviä helposti. Omalla pihamaalla kasvavien vieraslajien poistamisen lisäksi voi järjestää tai osallistua talkoisiin lähiympäristön vieraslajiesiintymien poistamiseksi. Pyhäjärvi-instituutin väki toivottaa kaikki tervetulleiksi kesän talkoisiin. Niiden ajankohdat julkaistaan instituutin somessa ja paikallisten yhdistysten facebook-ryhmissä.

Teksti on osa kuukausittain ilmestyvää Pyhäjärven puolesta -juttusarjaa, jota on julkaistu Auranmaan Viikkolehdessä ja Alasatakunta-lehdessä jo vuodesta 1995. Juttusarjan kaikki jutut on luettavissa Pyhäjärven suojeluohjelman sivuilta täältä.