Yleisesti tiedostetaan kastelun positiiviset vaikutukset kasvien kasvuun peltoviljelyssä. Kasvukauden aikainen sadanta ei aina riitä täyttämään viljelykasvin satopotentiaalia ja vaikka kasvukauden aikainen sadanta olisikin kokonaismäärältään riittävä, niin sateiden vääräaikaisuus usein haittaa kasvin optimaalista kasvua.  Nykypäivänä on kehitetty useita erityyppisiä kastelujärjestelmiä tihkukastelusta kasteluramppeihin, joilla pystytään vastaamaan kasvien erityppisiin tarpeisiin parhaiten. Suomessa on myös runsaiden vesistöjen ansiosta mahdollisuus keinokastelulle suurelle osalle peltoviljelyalasta. Näistä tosiseikoista huolimatta kastelu ei ole yleistynyt Suomessa. Niin maanviljelyssä kuin muussakin yritystoiminnassa toimintaa ohjaa taloudellinen tulos ja täten päätös kastelusta tehdään useimmiten kannattavuuslaskelmien kautta. Tässä blogissa pohditaan kastelun kannattavuustekijöitä ja problematiikkaa aiheen talouslaskelmien ympärillä. 

Riippuen kastelulaitetyypistä ja kasteltavasta kasvista merkittävä osuus kastelun kustannuksista koostuu laitteiston pääomakustannuksen kautta. Muuttuvista kustannuksista merkittävin on usein polttoainekustannus, jonka hinta saattaa vaihdella todetusti merkittävästi lyhyelläkin aikavälillä. Kastelun aiheuttamat tulonlisäykset aiheutuvat pääosin suuremman myytävän sadon seurauksena ja joissain tapauksissa myös parantuneen laadun aiheuttaman hinnannousun myötä. Suuremman sadon tuomaan tulonlisäykseen vaikuttaa suoraan lopputuotteesta saatava hinta, joka vuosittain suomalaisissa maataloustuotteissa saattaa vaihdella runsaastikin. Myös kastelulla saatava satovaste vaihtelee huomattavasti kasvukauden sääolojen mukaan. Näissä asioissa tiivistyy kastelulaitteiston investointilaskelmien problematiikka, kun ainoa lähes varma tieto laskelmia tehdessä on laitteen vaatima investointikustannus. Pitkään vakaana pidetyn korkotason heittelyt tuovat haasteen nykyään jopa tähän.

Investointilaskelmissa tukeudutaan useimmiten valtakunnallisiin tai alueellisiin keskiarvoihin sadon arvon ja arvioidun saatavan sadonlisän suhteen, mutta tässä asiassa tärkeimmässä roolissa on maanviljelijä itse, joka pystyy arvioimaan parhaiten viljelemiensä peltojen ja tuottamiensa kasvien satopotentiaalin. Jos kastelusta tehtävä työ teetetään ulkopuolisella työvoimalla, on työvoimakustannus suoraviivaista laskea. Jos taas työ perustuu yrittäjän omaan työhön, on yrittäjän vastuulla pystyä arvottamaan oma vapaa-aika mahdollisimman hyvin. Polttoainekustannuksia on viljelijän mahdoton ennakoida etukäteen tarkasti ja siihen paras mahdollinen keino on pidemmän ajan keskiarvojen käyttäminen laskelmien tukena.

Kun investointilaskelmat on tehty ja näiden mukainen mahdollinen investointipäätös tehty, niin kastelun kannattavuuslaskelmia pystytään tekemään jatkossa kasvukausittain. Kasvukauden alussa on viljelijällä usein tiedossa hyvin suuntaa antava polttoainekustannus sekä tulevan sadon arvo. Näin pystytään tekemään ennen kasvukautta skenaariot erilaisille sääolosuhteille, milloin ja kuinka paljon kannattaa missäkin kohtaa panostaa kastelulla saatavaan sadonlisään. Pääomakustannus on kiinteä kustannus, joka juoksee jatkuvasti juurikaan välittämättä koneen käyttöasteesta, jolloin kasvukauden laskelmissa pyritään sadonlisällä saatavalla arvonlisällä peittoamaan vain muuttuvat kustannukset. Näin ollen saatetaan päätyä tilanteeseen, jossa laitteiston investointikustannusta ei saada täytettyä ja näin tilanteen jatkuessa saattaa olla taloudellisesti kannattavinta myydä laitteisto pois. Päätöstä investoinnista luopumista vaikeuttaa kuitenkin kasvukausien väliset hinta- ja satovaihtelut, eikä täten päätöstä kannata tehdä lyhyen aikavälin johtopäätösten perusteella. Tässäkin asiassa tärkeimmässä roolissa on viljelijän ammattitaito ja tietämys kasvukausien välisten vaihteluiden vaikutuksista ja omista pelloistaan. Tämä kirjoitus oli lyhyt pohdinta kastelun kannattavuuteen. Yleisesti voidaan todeta muuttujia kannattavuuteen liittyen olevan niin paljon, että toteutuvia laskelmia on mahdoton tehdä. Jokainen päätös investoinnista lähtien päätyen jokakesäiseen mietintään kastelun aloittamisen ajankohtaan ja suuruuteen sisältää niin paljon tilakohtaisia ominaispiirteitä, että yleistä laskelmaa kastelun kannattavuuteen on mahdoton luoda.