Vesistöt ovat luonnostaankin valuma-alueidensa näköisiä ja maankäytön historia heijastuu vesistöjen vedenlaatuun ja veden määrään. Suomi on elänyt metsistä ja maamme kehitys on ollut sidoksissa tehokkaaseen metsien käyttöön. Metsätalouden vesistövaikutuksista on keskusteltu vuosikymmeniä ja paljon on tehty esimerkiksi virtavesien osalta, kun perattuja uomia on palautettu uittoja edeltäneeseen tilaan. Kuitenkin vasta viime aikoina katseet ovat kääntyneet toden teolla metsiin vesistöjen hyvään tilaan tähtäävien tavoitteiden ja niitä tukevan viimeisimmän tutkimustiedon myötä.

Metsätalouden vesiensuojelu ei ole yhtälönä kovin helppo, sillä vaakakupissa painaa vesien hyvän tilan lisäksi muun muassa energiakriisi, huoltovarmuus ja metsäteollisuus. Lisäksi ilmastonmuutoksen tuomat sään ääri-ilmiöt aiheuttavat uudenlaista epävarmuutta ja harmia vesiensuojelussa.  Edellä mainittuihin seikkoihin pyritään tarttumaan Suomen Metsäkeskuksen vetämässä VesiKestävä-hankkeessa, jossa Pyhäjärvi-instituutti on mukana vesiensuojelun asiantuntijana. Hankkeeseen on saatu rahoitusta vesiensuojelun tehostamisohjelmasta (YM) ja hanketta valvoo Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus.

Eurajoen vesistöalueella on tehty pitkäjänteistä ja hyvään yhteistyöhön perustuvaa vesiensuojelutyötä maatalouden ja jätevesien osalta. Nyt tätä kaikkia osapuolia hyödyttävää toimintatapaa hyödynnetään metsätalouden vesiensuojelutyössä. Elokuussa 2022 alkaneessa VesiKestävä-hankkeessa kehitetään Eurajoen vesistöalueen metsätalouden vesienhallintaa ja -suojelua alueen metsien taloudelliset, ekologiset ja sosiaaliset seikat huomioiden. Kaksivuotisessa hankkeessa pyritään myös vahvistamaan maa- ja metsätalouden sopeutumista muuttuviin ilmasto- ja vesioloihin.

Hankkeessa pyritään löytämään kuntien ja muiden yhteisöjen metsämailta kohteita, joissa voidaan hankkeen aikana suunnitella ja toteuttaa peitteistä metsänkasvatusta ja joutomaiden metsitystä sekä perinteisiä vesiensuojelumenetelmiä, kuten kaksitasouomia ja kosteikkoja. Peitteinen metsänkasvatus pitää nimensä mukaisesti metsän peitteisenä puunkorjuusta huolimatta, jolloin metsän luontainen vesitalous säilyy ja ojituksen tarve vähenee. Joutomaiden metsitys parantaa alueen vedenpidätyskykyä, lisää puiden kautta tapahtuvaa haihduntaa ja kohentaa maisema-arvoja. Kaikilla hankkeen toimenpiteillä pyritään vähentämään Eurajoen vesistöalueen tulva- ja kuivuushuippuja ja kiintoaineen ja ravinteiden kulkeutumista Säkylän Pyhäjärveen ja Selkämereen.

Eurajoen vesistöalueen kunnat ovat lähteneet ilahduttavan aktiivisesti mukaan hankkeeseen. Käytyjen keskustelujen perusteella kunnat kantavat vastuuta metsiensä taloudellisesta, ekologisesta, virkistyskäytöllisestä ja esteettisestä pääomasta ja hankkeen tarjoama apu ja mahdollisuudet nähtiin kunnissa tärkeänä. Loppuvuodesta toteutettujen kuntatapaamisten ja niitä seuranneiden maastokäyntien yhteydessä löydettiin useita jatkuvan kasvatuksen kohteita, metsityskohteita sekä mahdollinen kohde kaksitasouomalle. Lisäksi sopiva kosteikon paikkakin on jo katsottuna. Potentiaalisten kohteiden kartoittaminen jatkuu vuodenvaihteen jälkeen ja ensimmäisiä toimenpiteitä päästään toteuttamaan toivon mukaan jo kuluvan talven aikana. Edellä mainituilla pilottikohteilla tullaan järjestämään työnäytöstapahtumia ja niitä tullaan hyödyntämään koulutus- ja neuvontakohteina vielä hankkeen päätyttyäkin. Lisäksi pilottikohteista tehdään digitaaliset tarinakartat ja hankkeen keskeiset opit ja tulokset kootaan Metsien vesienhallinta osana ilmastonmuutokseen sopeutumista -nimiseksi oppaaksi. Kaikilla edellä mainituilla toimilla pyritään tuomaan yksityisen metsänomistajan tietoon menetelmiä, joilla oman metsän ja siellä tehtävien toimenpiteiden vesistövaikutuksia voidaan vähentää taloudelliset ja muut realiteetit huomioiden.

Teksti on osa kuukausittain ilmestyvää Pyhäjärven puolesta -juttusarjaa, jota on julkaistu Auranmaan Viikkolehdessä ja Alasatakunta-lehdessä jo vuodesta 1995. Juttusarjan vanhemmat jutut on luettavissa Pyhäjärven suojeluohjelman sivuilta täältä.