Pienvedet muodostavat ainutlaatuisia elinympäristöjä. Niihin lukeutuvat purot, norot, lähteet, lähteiköt, fladat ja kluuvijärvet. Ne ovat luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä luontotyyppejä, joiden lajistoon kuuluu runsaasti uhanalaisia lajeja. Ne ovat myös keskeinen osa veden kiertokulkua, ja ne vaikuttavat suoraan valuma-alueen suurempien vesistöjen tilaan. Pienvesien suojelulle on tarvetta, sillä ne ovat valtakunnallisesti heikossa kunnossa. Kansallisen uhanalaisuusarvioinnin mukaan Suomen sisävesien ja rantojen luontotyypeistä uhanalaisimpia ovat pienvesiin kuuluvat virtavedet ja lähteiköt. Pienvedet ovat herkkiä veden laadun ja ympäristön muutoksille. Maa- ja metsätalous sekä rakentaminen ovat keskeisimpiä syitä pienvesien tilan heikkenemiseen. Erityisesti maankuivatus, uittoperkaukset, vedenotto ja rehevöityminen ovat vaikuttaneet pienvesiin negatiivisesti. Heikentyneiden pienvesien tilaa voidaan parantaa kunnostus- ja ennallistamistoimilla, ja näin edistää pienvesien palautumista kohti luonnontilaisuutta.

Pyhäjärvi-instituutti on mukana Pienvesi-HELMI -hankkeessa, jossa ennallistetaan, suunnitellaan ja inventoidaan pienvesiä Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Keski-Suomessa ja Lapissa vuosina 2022 ja 2023. Käytännön toimenpiteiden lisäksi tavoitteena on lisätä pienvesiin ja niiden tilan parantamiseen liittyvää tietoisuutta. Hankkeessa kehitetään menetelmiä, opitaan ja innostetaan eri tahoja pienvesien tilan parantamiseen. Hanketta koordinoi Suomen vesistösäätiö ja se toteutetaan yhdessä Keski-Suomen vesi ja ympäristö ry:n, Länsi Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n ja Valonian kanssa. Hanke on saanut päärahoituksensa ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön Helmi-elinympäristöohjelmasta, jonka tavoite on vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta ja turvata luonnon tarjoamia elintärkeitä ekosysteemipalveluja. Lisäksi hanketta ovat rahoittaneet Pyhäjärven suojeluohjelma, JOKIohjelma, Rapala VMC EcoChoice Program, UPM, Stora Enso, Rovaniemen kylien kehittämissäätiö, Simon ja Saarijärven kunnat sekä Suomen vesistösäätiö sr.

Osana hanketta Pyhäjärvi-instituutti suunnittelee ja toteuttaa kunnostustoimenpiteitä mm. Myllyumpaidanojalla, joka on yksi Pyhäjoen latvahaaroista. Oja saa alkunsa Säkylänharjun länsipuolen soilta ja virtaa metsä- ja peltoalueiden kautta Pyhäjoen pääuomaan, joka laskee Pyhäjärveen. Uomaa on paikoin perattu ja alaosalle on kertynyt hiekkaa ja kiintoainesta. Toteutettavilla kunnostuksilla edistetään vesieliöstön vaellusmahdollisuuksia sekä lisätään elinympäristön monimuotoisuutta ennen kaikkea kalojen ja vesiselkärangattomien näkökulmasta. Pyhäjoessa lisääntyvän taimenkannan lisäksi elinympäristökunnostukset parantavat esimerkiksi pienissä puroissa viihtyvien pikkunahkiaisen ja kymmenpiikin elinmahdollisuuksia.

Hankkeeseen kuuluu myös kaksi muuta kohdetta Eurajoen vesistöalueella. Ahmasjärvestä Eurajokeen laskevan Ahmasojan kunnostustarpeita kartoitettiin viime syksynä, ja kerättyä tietoa tullaan hyödyntämään tulevina vuosina JOKIohjelman toiminnassa. Toisessa kohteessa Pyhäjärvi-instituutti suunnittelee ja toteuttaa Omassuon reuna-alueella sijaitsevan lähteen ennallistamisen. Lähdettä on aikanaan muokattu vedenoton tarpeisiin, minkä lisäksi lähteeseen ovat vaikuttaneet lähialueen ojitukset. Omassuon suojeltu avosuoalue on valtakunnallisestikin merkittävä sieltä löytyvän perhoslajiston, ennen kaikkea suovenhokkaan, johdosta.

Teksti on osa kuukausittain ilmestyvää Pyhäjärven puolesta -juttusarjaa, jota on julkaistu Auranmaan Viikkolehdessä ja Alasatakunta-lehdessä jo vuodesta 1995. Juttusarjan vanhemmat jutut on luettavissa Pyhäjärven suojeluohjelman sivuilta täältä.