Pitipä hetken miettiä… minkälaisia olivat ne koronarajoitukset ja -suositukset, joista tuli osa arkielämäämme kolme vuotta sitten? Ja miten nopeasti tuolloin pandemiatoimet mm. hengityssuojat, käsidesit, suojapleksit, tuoretuotteiden muovipakkaukset, turvavälit, etäkokoukset, etätyö… omaksuttiin. Alueellisella tasolla yhteiskunta sulkeutui laajalti, valtioiden rajoja suljettiin. Jopa yksi maakuntakin maassamme miltei kolmeksi viikoksi.

Koronarajoitusten lievennyttyä maailma ei palannut entiselleen. Runsas vuosi sitten alkanut Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan tuo hyvin, hyvin lähelle sodan raa’at kasvot – inhimillisen kärsimyksen median välittämänä. Avun tarve sodan kohdealueella on suuri.

Monella toimialalla myös suomalaista huoltovarmuutta on alettu kehittämään entisestään. Energiantuotannon ja vesihuollon katkosten varalle kuntalaiset ovat saaneet ohjeita siitä, miten varautua ja toimia. Niin kuin omasta korona-ajan arkielämästä muistamme: poikkeustilanteessa pyrimme ottamaan käyttöön tai kehittämään sellaisia keinoja tai työtapoja, joilla selvitään haastavan tilanteen yli.

Suomalainen ruoantuotanto on osoittanut vahvuutensa, sillä ruokaturvamme toteutui hyvin korona-aikana ja heikkonakin satovuonna 2021 kustannuskriisin paineen alla. Elintarvikkeiden ja muiden päivittäistavaroiden saatavuus oli pandemian aikana hyvällä tasolla – vessapapereista puhumattakaan. Haastattelimme ruoantuotannon toimijoita 2021/2022 vuodenvaihteessa siitä mitä muun muassa olivat ne keinot tai työtavat, joita pandemia-aikana kehitettiin ja/tai otettiin käyttöön tuotantotoiminnassa. Haastatellut (21) ovat satakuntalaisia maataloustuottajia, elintarvike- ja rehuteollisuuden sekä vähittäiskaupan edustajia. Osa haastatelluista edustaa yrityksiä, joiden liiketoiminta on valtakunnallista ja kansainvälistä. Haastatteluaineisto kerättiin Pyhäjärvi-instituutin ja Tampereen yliopiston yhteishankkeessa, Elintarvikeketjun huoltovarmuus ja kestävä kasvu koronaepidemiasta elpymisessä (eKETJU).

Maataloustuottajat (10) nostivat esiin asioita, joihin ruoantuotantomme vahvuus perustuu: hyvä tuotantohygienia, eläinkuljetusten riskien minimoiminen ja ennakointi eli omat tilojen varastot siemenistä, kasvinsuojeluaineista, varaosista ja omat koneiden huoltotaidot. Elintarvike- ja rehuteollisuusyritysten edustajat (9) kertoivat, että yritysten tuotanto oli onnistuttu pitämään suht normaalina korona-aikana. Tuotannossa työskentelyä oli saatettu osastoida ja sillä tavalla minimoida työvuorojen välisiä kontakteja. Lisäksi joidenkin koneiden huoltoja oli pyritty tekemään itse ja jopa valmistamaan varaosia. Teollisuuden edustajat totesivat, että jos kriisi olisi edennyt ja syventynyt, niin yritysten varautumissuunnitelmissa on myös määritelty mitä tuotteita poikkeustilanteessa ensi sijassa valmistetaan. Myös vähittäiskaupan edustajat (2) kertoivat, että kaupan elintarviketuotevalikoimien kaventamiseen oli varauduttu.

Mahdollisten uusien kriisitilanteiden varalle työvoiman saatavuus ja terveysturvallisuus ovat niitä korona-ajan esiintuomia riskejä, joihin on kiinnitettävä jatkossa enenevässä määrin huomiota. Maatiloilla maatalouslomittajat, sijaisapu, tai sukulaisten ja naapureiden tukiverkko sekä kausityövoiman saatavuus ovat merkittävä huoltovarmuuden voimavara niin hetkellisissä kuin pitkäaikaisemmissa kriisitilanteissa. Tiloille tarvittaisiinkin oman tuotannon varmuussuunnitelma siitä, miten tuotantoa voidaan jatkaa siinä tapauksessa, jos tuotannosta vastaava(t) eivät sitä kykene ohjaamaan. Haastateltu vähittäiskaupan edustaja korosti selkeän viestinnän merkitystä kriisitilanteessa niin kansallisesti kuin alueellisesti, mutta myös yrityksen sisällä ylhäältä alas työntekijälle – tällöin toimintoja voidaan suunnitella, ennakoida ja kehittää sen mukaisesti. Myös elinkeinoelämän yritysten, viranomaisten ja kolmannen sektorin välinen vuorovaikutus on olennaista varautumisessa ja sen edistämisessä. Koronapandemian kokemusten avulla voimme kehittää elintarvikehuoltoa nykyisissä kriisitilanteissa ja myös aivan uudenlaisten haasteiden edessä. Siten me itsekin voimme kehittyä ja vahvistaa kriisiin varautumista – kokemustemme pohjalta