Tähän blogikirjoitukseen olen koonnut tietoa siitä, mitä tieteellinen yhteisö on saanut selville ihmiskunnan tämänhetkisestä globaalista vaikutuksesta ympäristöön. Tämän lisäksi paneudun tarkemmin maatalouden osuuteen planetaaristen rajojen ylittämisessä. Tavoitteena tässä blogikirjoituksessa on lisätä tietoa siitä, mitkä maatalouden mahdollisuudet ovat ympäristövaikutusten vähentämisessä globaalilla tasolla.

Planetaariset rajat

Vuonna 2009 julkaistiin planetaaristen rajojen malli¹, jossa esitellään 9 planetaarista rajaa, joiden sisällä ihmisen toiminnan tulisi pysyä säilyttääksemme ihmiskunnan elinmahdollisuudet tulevaisuudessakin.  Nämä planetaariset rajat ovat, vapaasti suomennettuna: luontokato, ilmastonmuutos, saastuminen, otsonikato, pienhiukkaset, merten happamoituminen, ravinnekuorma, juomavesi ja maankäyttö. Luontokato on jaettu kahteen osa-alueeseen, jotka ovat suurten ekosysteemien tila sekä sukupuuttotahti. Myös ravinnekuorma on jaettu kahteen osa-alueeseen, jotka ovat fosfori- ja typpikuorma.

Uusimpien tietojen perusteella^2,3 ihmiskunta on ylittänyt turvarajat saastumisen, ilmastonmuutoksen, sukupuuttotahdin, maankäytön, fosforikuorman sekä typpikuorman osalta (kuva 1). Turvarajan ylittäminen tarkoittaa sitä, että ihmiskunta siirtyy riskivyöhykkeelle, josta ei todennäköisesti ole enää paluuta, ja jonka ylittämisen jälkeen ei tiedetä, mitä tulee tapahtumaan. Lähtökohtaisesti turvarajan ylittämisestä kuitenkin seuraa ihmiskunnan kannalta huonoja asioita, ennemmin kuin hyviä.

Maatalouden vaikutus planetaaristen rajojen ylittämiseen

Vuonna 2017 julkaistiin tutkimus⁴, jossa selvitettiin maatalouden vaikutusta planetaaristen rajojen ylittämiseen globaalisti. Tutkimuksessa selvisi, että maataloudella on merkittävä vaikutus planetaaristen turvarajojen ylittämiseen etenkin sukupuuttotahdin, maankäytön, juomaveden, fosforikuormituksen sekä typpikuormituksen osalta (kuva 2). Maataloudella on vaikutusta planetaaristen rajojen ylittämiseen myös ilmastonmuutoksen osalta, joskin maatalouden osuus ilmastonmuutokseen globaalisti on vähäisempi kuin maatalouden vaikutus luontokatoon, maankäyttöön, juomaveden käyttöön tai ravinnekuormaan.

Koska maataloudella on globaalilla tasolla merkittävä vaikutus ympäristöön, on maataloudella myös suuri potentiaali edistää ihmiskunnan pääsemistä planetaaristen turvarajojen sisälle. Tämän tiedon motivoimana myös Pyhäjärvi-instituutin LCA4FARMS – hiili- ja vesiviisaus Satakunnan maatiloille -hankkeessa selvitetään satakuntalaisen maatalouden vaikutusta ympäristöön. Hankkeen tavoitteena on löytää ne ympäristövaikutusten lähteet, joita kehittämällä maatalouden ympäristövaikutuksia voidaan pienentää mahdollisimman tehokkaasti.

Pysy kuulolla, sillä jatkossa tulen siirtymään globaalilta tasolta Suomen ja Satakunnan maatalouden ympäristövaikutuksiin. Yhteistyöllä saavutamme kestävän kehityksen tavoitteet!

Lähteet:

¹Rockström J., Steffen W., Noone K., Persson Å. et al. 2009. Planetary boundaries: exploring the safe operating space for humanity. Ecology and Society, Vol.14(2), p. 32.

²Steffen W., Richardson K., Rockström J., Cornell S. E., et.al. 2015. Planetary boundaries: Guiding human development on a changing planet. Science, Vol. 347, p. 736

³ Persson L., Bethanie M., Almroth C., Collins C. D., Cornell S., de Wit C. A., Diamond M. L., Fantke P., Hassellöv M., MacLeod M., Ryberg M. W., Søgaard Jørgensen P., Villarrubia-  Gómez P., Wang Z., & Zwicky Hauschild M. 2022. Outside the Safe Operating Space of         the Planetary Boundary for Novel Entities. Environmental Science Technology, Vol. 56 (3), pp. 1510-1521.

⁴Campbell B. M., Beare D. J., Bennett E. M., Hall-Spencer J. M., Ingram J. S. I., Jaramillo F., Ortiz R.,    Ramankutty N., Sayer J. A. & Shindell D. 2017. Agriculture production as a major driver of the Earth system exceeding planetary boundaries. Ecology and Society, Vol. 22(4), p. 8. https://doi.org/10.5751/ES-09595-220408