Kevään matkatessa kohti kesää, jännitettiin innokkaasti (ainakin allekirjoittanut jännitti) Pyhäjärvi-instituutin toimistolla milloin päästään linssin kylvöön. Linssi valittiin Pyhäjärvi-instituutin uuden hankkeen ”Biodiversiteetin tarjoamien ekosysteemipalvelujen käytön tehostaminen Satakunnan maatiloilla” peltopilottiin viljelykasviksi. Peltopilottiin haluttiin valita jokin viljelykasvi, jonka viljely Suomessa ei ole vielä vakiintunutta. Lisäksi peltopilotissa haluttiin tehdä seoskasvusto, joten linssin seuraksi valittiin kaura, joka toimii samalla linssin tukikasvina. Linssi on herneen tapaan rentovartinen, joten tukikaveri on paikoillaan. Linssi ei myöskään ole hyvä kilpailemaan rikkakasvien kanssa, joten kauran toivotaan hillitsevän mahdollisten rikkakasvien kasvua. Pilotoimalla uudentyyppisiä seoskasvustoja voidaan välittää tietoa viljelijöille monimuotoisuuden lisäämiskeinoista ja ekosysteemipalveluiden hyödyntämisestä.

Linssi kestää alkukesän viileyden, sillä se on sopeutunut verrattain viileisiin olosuhteisiin ja se sietää melko hyvin kuivuutta. Liian kylmät olosuhteet voivat kuitenkin viivästyttää kukintaa ja liiallista märkyyttä tai seisovaa vettä se ei siedä (Kandel ja Ashley 2012), joten pellolta edellytetään hyvää vesitaloutta. Peltopilottimme pelto on pari vuotta sitten säätösalaojitettu yhteistyössä Pyhäjärvi-instituutin kanssa, joten ainakin tältä osin toivomme linssin vaatimusten täyttyvän.

Ohjeita linssinviljelyyn Suomen pohjoisissa olosuhteissa on saatavilla hyvin vähän, jonka vuoksi ohjeet ja perusteet viljelytoimenpiteisiin on kerätty useammasta kirjallisesta lähteestä. Lisäksi hyödynsimme Pyhäjärvi-instituutin aiemmasta linssin viljelykokeilusta saatuja tietoja kylvöajankohdan päättämiseksi. Linssi kylvettiin kauran kanssa samaan aikaan toukokuun puolivälissä.

Linssin lannoitustarve on hyvin samankaltainen kuin herneellä. Se pystyy järjestämään suuren osan tarvitsemastaan typestä juuristonsa typpeä sitovan bakteerisymbioosin kanssa. Riittävästä fosforin saannista on huolehdittava ja muidenkin kasviravinteiden osalta lannoitus on tehtävä tarkoituksenmukaisesti.

Linssin valmistumiseen on Pohjois-Amerikan ja Kanadan seuduilla arvioitu kasvuolosuhteista riippuen kuluvan noin 90-100 päivää, Saksassa taas noin 120 päivää. MTT: oli testannut erilaisia linssilajikkeita Suomessa eräässä hankkeessaan. Heidän kokeidensa perusteella linssin valmistumiseen vaadittiin noin 950-1100 tehoisa lämpösumma (MoniPalko-hankkeen loppuraportti ”Typpi- ja valkuaisomavaraisuuden lisääminen palkokasveja tehokkaasti hyödyntämällä”, 2012). Vaikka linssi sietää suhteellisen viileitä olosuhteita, tarvitsee se myös lämpöä. Liiallinen lämpö voi kuitenkin aiheuttaa lämpöstressiä.

Linssillä on päättymätön kasvutapa, eli se jatkaa kukkimistaan vaikka vanhimmat palot alkavat jo kypsyä ja sadonkorjuu pitääkin tarkkaan miettiä oikeaan ajankohtaan kasvin kehitysvaihe huomioiden. Tähän löytyy onneksi netistä oppaita. Edellä mainitussa MTT:n hankkeessa satotasot vaihtelivat n. 1400kg -1900kg/ha välillä ja mekin tietenkin toivomme linssisatomme onnistuvan mahdollisimman hyvin. Rohkaisevaa on, että Pyhäjärvi-instituutin vuonna 2022 toteutetussa linssinviljelykokeessa saavutettiin 2000kg/ha satotaso.

Linssin kasvua pienoisesta siemenestä itse satoa tuottavaksi kasviksi seuraillaan täällä Pyhäjärvi-instituutin blogin ja somekanavien puolella. Lisäksi itse linssejä pääsee ihmettelemään Pyhäjärvi-instituutin tulevassa pellonpiennar-tapahtumassa heinäkuussa (Monimuotoisuutta ja teknologiaa -pellonpiennarpäivän tapahtumasivu).

Nykänen, A. (2012). Typpi-ja valkuaisomavaraisuuden lisääminen palkokasveja tehokkaasti hyödyntämällä: MoniPalko-hankkeen loppuraportti.

https://www.ndsu.edu/agriculture/ag-hub/publications/growing-lentil-north-dakota-1636