Monien mielessä tanssiharrastus yhdistyy kesäiltaan ja lavatansseihin. Aloitin oman tanssiharrastuksen armeijakaverin kanssa. Ajatuksena oli löytää jotain kivaa tekemistä viikonloppuiltoihin, sittemmin homma laajeni myös viikolle ja erilaisille tanssikursseille. Nykyään käyn tansseissa vähemmän verrattuna alkuaikoihin. Opinnot töiden ohella täyttävät vapaa-aikaa. Kesällä aikaa on enemmän, kun opinnot ovat tauolla.

Tanssista on moneksi!

Tanssiminen on peruskunnon ylläpitoon ja kohennukseen oiva apu. Tansseissa tulee liikuttua kilometrejä kuin huomaamatta ja se harjoittaa monipuolisesti kehon eri lihasryhmiä. Erilaisissa tilanteissa, kuvioissa ja sekä pyörinnöissä tapahtuvat painonsiirrot aktivoivat myös kehon eri osa-alueita ja harjoittavat tasapainoa. Musiikin kuuntelu, sekä tulkinta puolestaan puhdistaa mieltä ja ajatuksia. Monien arkisten ajatusten jääminen taustalle parantavat ja keventävät oloa. Lavoilla esiintyjät ovat musiikin ammattilaisia ja ihailen heitä suuresti. Laulujen sanoitukset ovat ajatuksia herättäviä esimerkkinä tangon En kasvojas muista: ”On sitä vaikea selittää, kun ei ymmärrä itsekkään, miks joku tuokio jää mieleen toisia pidempään” (säv. Aarne Hartelin, san. Jorma Toiviainen).

Sosiaalisuus on myös hyvinvointia edistävä asia, lavoilla voi itse vaikuttaa sosiaalisuuteen mielensä mukaan. Voi jutella koko tahdin ajan, voi jutella vain muutaman sanan tai kuunnella pelkästään musiikkia ja nauttia fiiliksestä, joko tanssien tai ilman. Lavoilla siis yleisesti bändit soittavat samaa musiikkilajia kaksi kappaletta peräkkäin, tästä tulee lavoilla käytössä oleva termi tahti. ”Tanssittiin kaksi tahtia” on siis neljä kappaletta. Tansseihin voi mennä yksin tai parin kanssa. Yleisesti parin kanssa tanssitaan yksi tahti, jonka jälkeen voi hakea uutta paria. Tämä ei kuitenkaan ole kynnyskysymys, eli voit tanssia saman parin kanssa montakin tahtia. Monet pariskunnat tanssivat saman, oman parin kanssa, useita tahteja, jopa koko illan.

Miten tämä kaikki liittyy Säkylän Pyhäjärveen?

Suomalaisessa lavatanssikulttuurissa on kesä- ja talvitanssipaikkoja. Säkylän Pyhäjärven eteläpäässä on yksi Suomen upeimmista tanssipaikoista – Yläneen Valasranta. Virallinen sijainti taitaa nykyään olla Pöytyällä, joten toivon ettei kukaan pahoita mieltään tästä. Nimenä Yläneen Valasranta kuitenkin on käsite. Siellä on tansseja toukokuusta syyskuuhun. Tanssien lisäksi Valasrannalla järjestetään heinäkuussa ehkä Suomen suosituimpaan tanssikurssikokonaisuuteen lukeutuva Valasrannan tanssileiri, jossa on kursseja kaiken tasoisille tanssijoille, ensimmäisistä tanssiaskeleista jo paljon askeleita ottaneisiin tanssijoihin. Leirin erikoisuus on muutamat kurssit järvessä. Kyllä, tanssikurssi järvessä! Kuva todisteena. Tässä jälleen yksi mahdollisuus monipuoliseen tekemiseen ainutlaatuisessa Pyhäjärvessämme.

Tanssipaikoilla musiikin kirjo vaihtelee iloisesta- melankoliaan taipuvaan. Näen tanssit kuitenkin ennen kaikkea ilon ja hyvän mielen tapahtumana. Vinkkinä harrastuksen aloittamiseen vaihtoaskeleen voit ottaa missä vain: pihalla, työpaikalla, vaikka pellon viertä kävellessä, niin tai järven jäällä!

Tehdään maailmasta parempi paikka elää ja olla, iloisuudella ja positiivisuudella. Lähdetään kaikki tanssimaan tänä kesänä (tai käydään ainakin tanssipaikoilla) ja jatketaan myös talvelle!!

Teksti on osa kuukausittain ilmestyvää Pyhäjärven puolesta -juttusarjaa, jota on julkaistu Auranmaan Viikkolehdessä ja Alasatakunta-lehdessä jo vuodesta 1995. Vuodesta 2015 jutut löytyvät Puhdas vesi, paremmat evä(ä)t -blogista. Juttusarjan vanhimmat jutut on luettavissa Pyhäjärven suojeluohjelman sivuilta täältä.