Pellonpiennartilaisuudet ovat rentoja matalan kynnyksen tilaisuuksia, joissa voi päästä kontaktiin viljelijöiden ja muiden maatalousalan toimijoiden kanssa. Verkostoituminen voi auttaa tuotannon tehostamisessa ja ideoiden sekä tiedon ja kokemusten jakamisessa. Ilmastonmuutoksen tuleviin ja jo olemassa oleviin vaikutuksiin voi olla helpompi varautua, kun voi keskustella toisten viljelijöiden kanssa. Pellonpiennartilaisuuksissa puhujina on myös ollut vesitalouden asiantuntijoita, joilla on hyviä keinoja mm. tulevaisuuden vesipulaan reagoimisessa.

Elokuun 22. päivä järjestetyn Räpin peltopäivän aamuna sää oli sumuinen, mutta ilma kirkastui nopeasti ja peltokierros sujui hyvin. Yksi peltopäiviin jännitystä tuova tekijä on ennustamaton sää. Heti katon alle syömään päästyämme kaatosade alkoi, mutta tunnelma oli siitä riippumatta rento ja iloinen. Aamulla tarjolla oli kahvia ja leipää ja peltokierroksen jälkeen söimme broilerikiusausta ja salaattia. Yksi pellonpiennarpäivien parhaista puolista onkin herkulliset tarjoilut ja jo niiden takia tilaisuuksiin on hauska osallistua.

Ruuan lisäksi mullistavaa Räpillä oli nähdä peltorobotti toiminnassa. Robotti kylvi pinaattia, mutta sitä voi käyttää myös esimerkiksi haraukseen. Peltorobotit ovat tällä hetkellä harvinaisia, mutta niiden käyttöä Suomen oloissa testataan, ja tulevaisuudessa niiden käyttö todennäköisesti lisääntyy. FarmDroid-peltorobotti toimii sähköllä, ja saa virtansa aurinkopaneeleista. Räpin pellonpiennarpäivän aikana saimme myös ihailla Suomen suurinta kikhernepeltoa. Edellisenä vuonna kikhernettä kiusasivat rikkaruohot, mutta nyt sille on hyväksytty samat torjunta-aineet, kuin herneelle ja tilanne pellolla oli viimevuotta parempi.

Heinäkuun puolivälissä Nakkilan linssipellolla sää oli helteinen ja osallistujia vain alle kymmenen. Linssi oli viljelijöille uusi kasvi, ja kaikki eivät osanneet tunnistaa sitä. Yhtenä puhujana tilaisuudessa oli Pyhäjärvi-instituutin asiantuntija Oskari Lahtinen, joka kertoi tilaisuudessa LCA4Farms-hankkeen alustavista tuloksista. Viljelijät olivat kiinnostuneita elinkaarilaskennoista ja hiilensidonnan keinoista. Koska typen määrä on tilan ympäristökuormituksen kannalta suurin asia, mihin viljelijä voi itse vaikuttaa, on typen määrän vähentäminen ja kontrolloiminen paras keino vähentää ympäristön kuormitusta. Keino typen määrän vähentämiseen on täsmälannoitus. Tilaisuudessa keskusteltiin sen hyödyistä sekä älykkäistä viljelymenetelmistä täsmälannoituksen keinona.

Linssipellon reunassa on kesän ajan ollut monimuotoisuuslohko, joka liittyy Instituutin biodiversiteetin ekosysteemipalveluita hyödyntävään hankkeeseen. Asiantuntijamme Sanna Lipping on kirjoittanut linssistä enemmän täällä (https://www.pyhajarvi-instituutti.fi/blogi/index.php/2023/06/16/linssipilotilla-uutta-tietoa-linssinviljelysta/ ). Monimuotoisuuslohko houkuttelee pölyttäjiä pellolle ja tehostaa näin luonnon ekosysteemipalvelujen käyttöä ja se on myös kauniin näköinen. Mitä enemmän pölyttäjiä, sitä enemmän linssiä. Hankkeeseen liittyen pellonpientareella puhuttiin myös GPS-pannoista ja niiden hyödyntämisestä laiduntamisen seuraamisessa.

Nakkilan pellonpiennartilaisuudessa haastateltiin viljelijöitä liittyen yhteistyöhön Pyhäjärvi-instituutin tai muiden alan toimijoiden kanssa. Asenteet hankkeisiin liittyen olivat positiivisia ja viljelijät kertoivat pitävänsä mahdollisena sitä, että osallistuisivat jatkossakin hankkeisiin. Molemmat haastateltavat viljelijät totesivat, että kädet saattavat kuitenkin olla jo valmiiksi töitä täynnä, joten osallistumista pitää pohtia tapauskohtaisesti. Kasviviljelijä Rauli Yrjänä kertoi olevansa erityisen kiinnostunut tekoälyyn ja sen hyödyntämiseen viljelyssä liittyviin hankkeisiin. Yrjänä ja emälehmätilan isäntä Juhani Lahtinen olivat molemmat osallistuneet LCA4Farms-hankkeeseen ja Biodiversiteetin tarjoamien ekosysteemipalvelujen käytön tehostaminen Satakunnan maatiloilla -hankkeeseen. Yrjänä oli lisäksi ollut mukana Bioeväät-hankkeessa, jossa keskitytään maan kasvukunnon ja vesitalouden parantamiseen.

Kesän pellonpiennartilaisuuksista on voinut oppia paljon, ja kaikissa on ollut säästä riippumatta hyvä tunnelma – pienemmissä muutaman osallistujan tilaisuuksissa kysymyksiä on kysytty enemmän ja kaikki ovat keskustelleet yhdessä. Isommissa tilaisuuksissa puhujilta ei välttämättä kysytty yhtä paljoa, mutta keskustelua pienemmissä ryhmissä oli paljon. Ylipäätään tilaisuudet ovat olleet verkostoitumisen ja työn mielekkyyden takia tärkeitä viljelijöille. Maanviljelijät tekevät töitään suurilta osin yksin, ja siksi yhdistävät tilaisuudet ovat korostetun tärkeitä tiedon ja taidon välittämiselle.

Kuvat on otettu Räpin peltopäivänä.