Vuosi 2024 on lähtenyt liikkeelle pääosin kirpeissä pakkaskeleissä. Pyhäjärvi lepää tukevan jääkannen alla, perinteiset talviaktiviteetit liikuttavat ulkoilmastanauttijoita ja talvinuottauskausikin on jo aloitettu. Talvella monet vesistöjen prosessit ovat hitaampia, mutta kun kurkataan jääkannen alle monenlaista eloa kuitenkin talvellakin riittää; siikakalojen mätimunat kypsyvät hiljalleen pohjilla, mateet touhuavat lemmenpuuhissa, monet järvikalat valmistautuvat kevään kutusesonkiin, menneen kasvukauden eloperäinen aines hajoaa hiljalleen syvännealueilla, muutamat kasviplanktonlajit sinnittelevät lyhyen päivän sekä jää- ja lumipeitteen tuottamien valonsaannin haasteiden parissa ja hankajalkaiset talvehtivat valmistautuen keväällä tuottamaan uusia jälkeläisiä vesien lämmetessä. Vaikka verkkaista vipinää järvessä riittää talvellakin, on näin vuoden alussa kuitenkin hyvä hetki tehdä pieni katsaus siihen, mitä Pyhäjärvelle kuuluu menneen avovesikauden valossa, ja mitä kenties voidaan odottaa tulevan vuoden osalta.

Kahtena viime talvena olemme saaneet nauttia kohtalaisen pitkästä jääpeitteisestä kaudesta, ja sellaiseksi voidaan jo nyt arvioida kuluvankin talven jääpeitteen muodostuvan, jäätyihän järvi jo marras-joulukuun vaihteessa ja tekstiä kirjoitettaessa järvessä oli noin 30 cm jäätä. Keväällä 2023 jääpeite lähti Pyhäjärvestä huhtikuun lopussa ja jääpeitteen auettua toteutetuissa siikakalojen poikaspyynneissä havaittiin ylempää keskitasoa olevat poikastiheydet, mikä toivottavasti lupailee hieman lähivuosia parempaa tulevien vuosien muikkusaaliiden osalta. Kylmä toukokuu kääntyi rytinällä helteiseksi kesäkuuksi, ja kesän korkeimmat veden lämpötilalukemat havaittiinkin jo juhannuksen aikoihin. Vedenlaatu pysyi läpi kesän verrattain hyvällä tasolla eikä pitkäaikaisia levähaittoja havaittu, vaikka ajoittain sääolosuhteet olisivat näille tarjonneet hyvät kasvuolosuhteet. Kuiva ja vähän ravinteita järveen tuonut alkukesä sekä pitkäjänteinen ravintoverkkokunnostus lienevät keskeiset tekijät tämän taustalla.

Heinäkuussa säiden haltijat kuitenkin käänsivät vivut uusiin asetuksiin ja loppuvuosi menikin hyvin sateisissa merkeissä. Ilmatieteenlaitoksen Yläneen havaintoaseman mukaan heinä–joulukuun sadesumma oli 497 mm. Vertailuna Pyhäjärviseudun vuosittainen sademäärä on tyypillisesti 600–650 mm, joten vuoden jälkimmäisellä puoliskolla satoi miltei yhtä paljon kuin tyypillisesti koko vuotena. Syksyiset sateet ja tulvavirtaamat toivat järveen runsaasti ravinteita ja saivat myös vedenpinnan kohoamaan loppuvuodesta lähelle säännöstelyn ylärajaa. Runsas kuormitus ei kuitenkaan ehtinyt merkittävästi vaikuttaa avovesikauden levärunsauteen, vaan tätä indikoivan klorofylli-a:n pitoisuudet pysyivät pääosin hyvällä tasolla. Maltillisesta kasviplanktonlevien runsaudesta johtuen vesi oli kesällä kohtalaisen kirkasta tarjoten hyvät kasvuolosuhteet rihmamaisille päällysleville, joita paikoin havaittiinkin järvessä melko runsaana.

Runsaiden syyssateiden vaikutukset kuitenkin paljastuvat Tarkka-satelliittipalvelusta lokakuussa ladatuissa kuvissa, joissa mittava kiintoainekuormitus sekä loppusyksyinen leväbiomassa pyörteilevät Pyhäjärvessä. Kymmenen päivää myöhemmin vesi kuitenkin oli selkiytynyt merkittävästi, ja valuma-alueelta huuhtoutunut kiintoaines laskeutunut pohjien ravinnevarastoa täydentämään. Järven onneksi tässä kohtaa kasvukausi oli jo loppumaisillaan, joten ravinteet eivät siirtyneet suoraan levien kasvua ruokkimaan. Syksyn ravinnekuormitus voi kuitenkin näkyä tulevalla avovesikaudella, mikäli jääpeitteinen kausi venyy pitkäksi saaden aikaan ravinteiden liukenemista hapettomissa oloissa tai keväällä myrskyt pöllyttävät pohjien ravinnevarastot käyttöön.

Otsikon kysymykseen palatakseni, seuranta-aineistojen ja omien kokemuksieni perusteella Pyhäjärvelle kuuluu mittavien ympäristöpaineiden keskellä verrattain hyvää. Pyhäjärven suojeluohjelman monipuoliset hankkeet tekevät työtä ulkoisen ravinnekuormituksen hillitsemiseksi, ravintoverkkokunnostuksen jatkuvuus tulevana vuotena on turvattu ja HELMI-ympäristöohjelman monimuotoisuuskunnostukset jatkuvat Emäkarin ja Iissalon arvokkailla saarialueilla ensi syksynä. Nyt on kuitenkin oikea hetki nauttia kunnon talvesta pilkkien, hiihtäen, lumikenkäillen tai muuten vain järvellä samoillen. Ennen kuin huomaammekaan kevätaurinko jo sulattaa rantoja, luonto herää, lintujen viserrys ja laineiden liplatus kaikuu korvissamme. Lämpö ja valo saapuvat myös tänne pohjolan perukoille aloittaen uuden kasvukauden. Hyvää kuluvaa vuotta kaikille Pyhäjärven ystäville!

Teksti on osa kuukausittain ilmestyvää Pyhäjärven puolesta -juttusarjaa, jota on julkaistu Auranmaan Viikkolehdessä ja Alasatakunta-lehdessä jo vuodesta 1995. Vuodesta 2015 jutut löytyvät Puhdas vesi, paremmat evä(ä)t -blogista. Juttusarjan vanhimmat jutut on luettavissa Pyhäjärven suojeluohjelman sivuilta täältä.