Pyhäjärvi-instituutti ja Datasense Oy järjestivät yhteistyössä 6. maaliskuuta 2024 teemapäivän Salon IoT Campuksella elintarviketeollisuuden kestävän kehityksen vastuuhenkilöille, tutkijoille ja palveluntarjoajille. Tilaisuus tarjosi tuhdin tietopaketin alan parhailta asiantuntijoilta ja käytännön toteuttajilta sekä tarjosi mahdollisuuden tutustua alan toimijoiden palveluihin sekä uusimpiin kasvihuonekaasujen, maaperän, sääolosuhteiden ja veden laadun mittausteknologioihin.

Tilaisuuden avasi Pyhäjärvi-instituutin toiminnanjohtaja Teija Kirkkala, joka painotti tutkitun tiedon tärkeyttä merkityksellisen päätöksenteon perustana. Päästövähennysten lisääntyvä sääntely edellyttää lisää tutkimusta ja dataa, datan hallintaa sekä vahvaa yhteistyötä ja verkostoja. Pyhäjärvi-instituutin tehtävänä on edistää ja kehittää elintarviketaloutta ja ympäristöä koskevaa koulutusta, tutkimusta ja muuta kehitystoimintaa, jota toteutetaan muun muassa tuomalla avaintahoja yhteisen pöydän ääreen.

Maaperää suojellaan uudella direktiivillä

Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton maaperä- ja ilmastoasiantuntijana toimiva Heikki Aro esitteli puheenvuoronsa alussa Euroopan unionin maaperän terveyslakia, jota on valmistelu viimeiset kymmenen vuotta. Maaperälle ei ole aiemmin ollut omaa suojeludirektiiviä, vaikka siinä on paljon yhtenevää muun EU:n ympäristölainsäädännön kanssa.

Maaperä heikkenee EU:n jäsenmaissa ja yli 60 % maatalousmaa-alueesta kohdistuu niiden kuntoa heikentäviä olosuhteita kuten eroosiota, suolaantumista ja orgaanisen hiilen vähenemistä. Direktiivissä on mukana muun muassa saastuneisiin maa-alueisiin kohdistuvia toimenpiteitä ja maaperän kunnon seuraamista.

Aro kertoi myös vapaaehtoisesta hiilikaupasta ja sen markkinoista, haasteista ja mahdollisuuksista sekä EU:n LULUCF-asetuksen vaikutuksesta, jonka mukaan maankäyttösektorilla syntyviä päästöjä ja poistumia tarkastellaan.

Hiilidioksidin talteenottoteknologioille on kova kysyntä

Ren-Gas yrityksen talousanalyytikko Ilkka Heikinniemen puheenvuoro esitteli erilaisten hiilidioksidin talteenottoteknologioiden nykytilaa ja tulevaisuuden näkymiä. Ren-Gas on puhtaan energian toteuttaja, joka edistää hiilidioksidipäästöjen alentamista rakennuttamalla P2Xpolttoaineiden tuotantoverkostoa Suomeen.

Globaalien päästövähennystavoitteiden saavuttaminen vaatii myös teknologista hiilidioksidinpoistoa, sillä pelkät luonnolliset hiilinielut eivät riitä globaaleiden päästötavoitteiden saavuttamiseen vuoteen 2050 mennessä. Olemassa olevat teknologiat ovat moninaisia sekä niiden käyttökohteen, tavoitteen että energiatehokkuuden kannalta. Suomessa niin sanottu post-combustion capture on merkittävä teknologia, johon löytyy jo markkinoilta kaupallisen koonkin vaihtoehtoja. Hiilidioksidin talteenotto ilmakehästä taas on vielä epäkypsä ja tehoton teknologia, joka vaatii lisää uusia innovaatioita ja optimointia. Lähtökohtaisesti teknologiselle hiilidioksidinpoistolle on markkinoilla kuitenkin suuret toiveet ja positiiviset näkymät.

Kiikarissa yhteinen maatalouden data-avaruus

Dataekosysteemien fasilitoimiseen erikoistuneen 1001Lakes yrityksen toimitusjohtaja Marko Turpeinen esitteli EU:n yhteistä pyrkimystä eurooppalaisen maatalouden data-avaruudelle. Sen perustana on maakohtaisten ja erilaisten toimijoiden data-avaruuksien yhdistäminen datanvälityspalveluilla. Välityspalveluilla pyritään luomaan tilanne, jossa pienet toimijat ja moninaiset alustat vaihtavat dataa keskenään. Tällä hetkellä luodaan tiekarttaa ja operatiivinen ympäristö on tavoitteissa toteuttaa 2027.

Haastavan aiheesta tekevät erilaiset kysymykset datan keruun, käsittelyn ja säilyttämisen reiluudesta, sillä datan on tarkoitus kulkea molempiin suuntiin ja luoda win-win tilanne kaikille osapuolille. Esimerkiksi maatalousyritysten omistaman datan käsittelyssä on oltava tarkkana, jotta tarjottu palvelu on luotettava ja turvallinen.

Hiilen ja kasvihuonekaasujen arviointi yhdistää erilaisia mittauksia ja menetelmiä

Ilmatieteen laitoksen tieteellinen johtaja Jari Liski valotti laitoksen roolia hiilidioksidi- ja kasvihuonepäästöjen arvioijana ja datan kerääjänä. Liski johtaa Ilmatieteen laitoksella ryhmää, joka tutkii peltojen ja metsien ilmastovaikutuksia ja kehittää menetelmiä näiden vaikutusten todentamiseen, seuraamiseen ja ennustamiseen.

Kasvihuonekaasujen ennustaminen ja mittaaminen ovat tärkeitä, jotta voidaan arvioida esimerkiksi tavallisille pelloille kasvihuonekaasujen inventaariot ja hiilijalanjälkilaskelmat. Ilmatieteen laitoksen järjestelmä peltojen hiilitalouden ja kasvihuonekaasupäästöjen arvioimiseksi perustuu tieteelliseen tutkimustyöhön, joka yhdistää mittauksia maaperästä, kasvillisuudesta ja ilmakehästä, satelliittimittauksia sekä erilaisia mallitusmenetelmiä.

Tutkimustuloksia on mahdollista tarkastella osoitteessa www.peltoobservatorio.fi.

Yritykset pyrkivät kohti hiilineutraaliutta ja tekevät vahvaa yhteistyötä

Kehityspäällikkönä Valion Ilmastotiimissä toimiva Tuuli Hakala esitteli yhtiön raakamaidon hiilijalanjälkilaskuri Carboa. Tällä hetkellä hiilijalanjälkilaskenta tehdään noin 80 %  vastaanotetusta raakamaidosta. Valion tavoitteena on hiilipäästöjen osalta nettonolla vuoteen 2035 mennessä.

Valio kehittää maaperämallinnusta yhteistyössä tutkimuslaitosten ja muiden sidosryhmien kanssa tavoitteena saada maatilakohtaiseen maidon hiilijalanjälkilaskentaan mukaan luotettava tieto viljelyn ja maankäytön päästöistä. Keskeistä on myös sisällyttää malleihin viljelyn positiiviset ilmastovaikutukset, kuten hiilensidonta maaperään sekä päästövähennystoimet kuten pohjavedenpinnan nostaminen turvepelloilla.

Datatalouden kehittymisestä toivotaan lisää apua erityisesti automaation osalta: mitä enemmän tietoa laskureihin voidaan tuottaa vaikkapa yhteistyöstä Ilmatieteen laitoksen kanssa, sitä vähemmän tuottajien täytyy täyttää lukuja laskureihin tilan muiden töiden ohessa.

HKScanin kehitys- ja projektipäällikkö Aira Harju esitteli yhtiön vastuullisuustavoitteita, datalla johtamista, sidosryhmien merkitystä sekä sopimustuottajien kanssa tehtäviä käytännön peltopilotteja. HKScan tavoittelee kasvihuonekaasupäästöjen osalta nettonollaa vuoteen 2050 mennessä. Suurin osa päästöistä on leikattava, vaikka niitä voidaankin täydentää hiilipäästöjen mekaanisella poistolla. Ratkaisun avaimet ovat alkutuotannossa, jonka vuoksi toimenpiteitä kehitetään erityisesti sinne. Sopimustuottajille on tällä hetkellä tarjolla jo vertailuohjelma Sinetti, jonka avulla tilat pystyvät vertailemaan toimiaan.

Vanhempi agronomi Mervi Seppänen kertoi Yaran Kotkaniemen koetilan tutkimuksesta, jossa kartoitetaan mahdollisuuksia vähentää kasvihuonekaasupäästöjä tarkalla typenkäytöllä. Tavoitteena on tuottaa käytäntöön soveltuvia toimintaohjeita, joilla typpilannoituksesta aiheutuvia päästöjä voidaan tutkitusti vähentää, mutta samalla turvata suuri ja laadukas sato. Suomessa toimenpide on vähemmän hyödynnetty, mutta kiinnostus sitä kohtaan lisääntyy. Yhteistyötä tehdään tällä hetkellä esimerkiksi Valion kanssa.