Pohjanmaan tulvat ovat kuluneella viikolla olleet uutisaiheina, mutta Etelä- Ja Lounais-Suomen kevättulvat ovat pääosin jo ohitettu. Maalis-huhtikuussa kevättulva nousi kuitenkin keskimääräistä selvästi suuremmaksi, esimerkiksi Eurajoen vesistöalueella Yläneen- ja Pyhäjoen virtaamahuiput olivat maaliskuun puolivälissä suurimmat sitten vuoden 2013.  Järvien vedenpinnat ovat edelleen korkealla. Säkylän Pyhäjärven vedenpinta on noussut hieman säännöstelyn ylärajan yli ja juoksutus järvestä pidetään mahdollisimman suurena mutta välttäen sitä, että alempana jokivarressa aiheutuisi tulvavahinkoja.

Eurajoen pitkän ajan keskivirtaama Pappilankoskella on noin 9 m3/s. Kulunut vuosi on silmänvaraisen arvion mukaan ollut Eurajoessa varsin runsasvetinen ja samaa osoittavat tilastot. Vuosijaksolla 2017–22 päivittäinen keskiarvovirtaama oli alimmillaan lähes nollassa ja korkeimmillaan noin 20 m³/s. Viime vuonna virtaama ylitti 40 m³/s. useita kertoja ja oli korkeimmillaan lähes 60 m³/s. Nyt maalis-huhtikuussa virtaama on korkeimmillaan ollut noin 35 m³/s. Kattavien ojitusten myötä valuma-alueen vedenpidätyskyky on pääasiassa melko heikko, jolloin sateiden aiheuttamat virtaamapiikit kärjistävät tulvaongelmia. Veden varastointitilavuutta lisäävillä toimenpiteillä, esimerkiksi altailla, kosteikoilla ja kaksitasouomilla, tasataan virtaamia ja vähennetään tulvariskejä.

Maa on tällä hetkellä vielä varsin kostea ja pohjavesien pinnat ovat korkealla. Vesistöennusteen mukaan virtaamat olisivat lähipäivinä laskusuunnassa ja pitkän ajan ennusteen mukaan kesästä tulisi varsin kuiva. Kuivina aikoina maan kosteus vähenee ja pohjaveden pinta laskee, jolloin kasvit eivät saa vettä maaperästä. Minimiin pienenevät virtaavat aiheuttavat ongelmia mm. kaloille ja niiden ravintoeläimille. Jotta turvataan vesien riittävyys kaikkina aikoina niin luonnon kuin ihmisenkin tarpeisiin, on panostettava veden pidättämiseen valuma-alueilla.