Jos kaikki menee suunnitellusti, saadaan Suomeen pian roppakaupalla uusia nimisuojattuja tuotteita. Varsinkin Ahvenanmaalla on vallan hurja tahtotila ja tahti paikallisten erityisten elintarvikkeiden suojaamiseen! Soittaako ahvenanmaalainen lampaanliha, omenat tai esimerkiksi tumma svartbröd kelloja?

Mitä se nimisuojaus oikein tarkoittikaan?

Euroopan unionin maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden nimiä suojaava järjestelmä varmistaa ja valvoo, että nimiä käyttävät elintarvikkeet täyttävät niille kirjatut standardit esimerkiksi laadun, maantieteellisen alkuperän ja valmistustavan osalta. Tavoitteena on taata tuotteiden aitous kuluttajille ja kansainvälinen lisäarvo niiden valmistajille.

Erilaisia nimisuojaluokkia on kolme: suojattu maantieteellinen merkintä (SMM), suojattu alkuperänimitys (SAN) ja aito perinteinen tuote (APT). Lisätietoja nimisuojajärjestelmästä ja merkeistä kätevästi koottuna löytyy Aitoja makuja -verkkosivuilta: https://aitojamakuja.fi/erityiseksitodettu

Suomalaisia nimisuojattuja tuotteita on 14

Tällä hetkellä suomalaisia nimisuojattuja tuotteita on neljätoista: Lapin Poron liha (SAN), Lapin Poron kuivaliha (SAN) Lapin Poron kylmäsavuliha (SAN), Lapin puikula (SAN), Kainuun rönttönen (SMM), Sahti (APT), Suomalainen Hedelmälikööri/Marjalikööri (SMM), Suomalainen Vodka (SMM), Kitkan viisas (SAN), Kalakukko (APT), Karjalanpiirakka (APT), Puruveden muikku (SMM), Aito saunapalvikinkku (SMM) ja Suonenjoen mansikka (SMM).

Eniten nimisuojattuja tuotteita löytyy eteläisestä Euroopasta, eli Italiasta, Espanjasta ja Ranskasta, kun taas Suomessa ollaan listan häntäpäässä tuotteiden määrässä. Suojausta ei voi hakea yksittäisen toimijan tuotteelle, vaan sitä haetaan usean eri toimijan hakijaryhmittymän toimesta erityiselle ja muista vastaavista tuotteista eroavalle tuotteelle.

Nimisuojaluokat ja erityisesti niitä ilmaisevat merkit ovat myös Suomessa huonosti tunnettuja, joka osaltaan vaikuttaa erityisten tuotteiden valmistajien haluttomuuteen hakea nimisuojausta. Kyseessä onkin varsinainen muna vai kana -tilanne!

Ahvenanmaan etu on luja tahtotila

Täysin ilman apua nimisuojausta ei kuitenkaan tarvitse ryhtyä hakemaan: Ruokaviraston neuvonnan lisäksi sparraus- ja neuvonta-apua ovat tarjonneet jo useita vuosia Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin Marjo Särkän luotsaamat nimisuojahankkeet. Tällä hetkellä käynnissä olevassa Erityiseksi todettu -hankkeessa hakijaryhmittymille apua prosessiin tarjoaa myös Pyhäjärvi-instituutin Mervi Louhivaara – ja erityisesti juuri toisella kotimaisella kielellä.

Aktiivisia tuottajien hakijaryhmittymiä on ympäri Suomea, mutta Ahvenanmaalta niitä löytyy tällä hetkellä kova porukka. Nimisuojausta hakevat alueen Åländskt lammkött (lampaanliha), Åländska äppel (omena), Åländsk honung (hunaja), Åländskt svartbröd (mustaleipä), Åländskt hemvete (kotivehnäleipä), Ålands smör (voi) ja uusimpana Ålandspannkaka (pannukakku). Myös Ålandsfår (ahvenanmaanlammas) pohtii nimisuojan hakemista.

Tuottajien aktiivisen roolin lisäksi prosessia vie eteenpäin Ålands Landsbygdscentrumin Lena Brennerin sitkeys ja halu nostaa Ahvenanmaan tuotteita esiin. Myös hakemusten kirjoittamiseen on alueella panostettu palkkaamalla mukaan Fredrik Rosenqvist April Kommunikationsilta: https://april.ax/vart-folk/

Selkeä etu prosessiin on tuotteiden kiistaton maantieteellinen nimi, jonka takana paikalliset tuottajat ovat valmiita seisomaan. Ilman yhteisymmärrystä nimisuojatun tuotteen nimestä ei nimisuojauksen haussa voida luonnollisestikaan edetä.

Asiantuntija-apua prosessiin tarjotaan konkreettisin työpajoin

Nimisuojan hakeminen saattaa kestää useita vuosia ja vaatia hakijaryhmittymältä tuotteen historian ja tunnettuuden selvitystä sekä tarkennuksia. Suuri apu prosessissa onkin konkreettisilla työpajoilla, jossa katsotaan yhdessä hakemuksen tilannetta ja määritetään seuraavia askelia. Näissä toimissa Marjo Särkkä on korvaamaton tekijä, alansa guru Suomessa.

Keväällä 2024 näitä työpajoja onkin ollut ilahduttavasti jopa viikoittain eri ryhmien kanssa, enimmäkseen etänä. 14.–15. helmikuuta 2024 lähdimme kuitenkin käymään myös paikan päällä Ahvenanmaalla tapaamassa hakemuksia valmistelevia tuottajia.

Ahvenanmaan tuotteiden lisäksi käynnissä on kuitenkin myös monia muita hakuprosesseja erityisten tuotteiden nimisuojaukseen ympäri Suomea – myös toisella kotimaisella! Esimerkiksi Vaasan seudun Sundom Fiskarg hakee nimisuojaa Sundom böckling -savusilakalle ja Sundomrökt fisk -savukalalle. Ratkaisevasti myös tähän prosessiin on saatu vauhtia palkkaamalla hakemusvaiheeseen alan opiskelija kirjoittamaan hakemusta.