Yrityksiin kohdistuu sääntelytsunamin myötä laaja kirjo vastuullisuusvaateita. Vesivastuullisuudella tarkoitetaan kaikkea yritysten veteen ja sen käyttöön liittyvää toimintaa, joka on sosiaalisesti ja kulttuurisesti oikeudenmukaista, ympäristöllisesti kestävää ja taloudellisesti kannattavaa. Lainsäädäntö asettaa tietyt reunaehdot ja minimivaatimukset, mutta viranomaiset haastavat yrityksiä myös vapaaehtoisiin toimiin.

Eteläisessä Satakunnassa yritykset ovat toteuttaneet vesivastuullisuutta jo vuosia ja vuosikymmeniä ennen kuin termiä on edes keksitty. Vanhimpana esimerkkinä siitä on Pyhäjärven suojelurahasto ja -ohjelma, joka käynnistyi jo vuonna 1995 kuntien, yritysten ja järjestöjen yhteistyönä. Vuonna 2017 käynnistettiin JOKIohjelma, joka edistää vesiensuojelua Eurajoen vesistöalueen alaosassa eli alueella Pyhäjärvestä Selkämereen. Esimerkiksi Apetit, Sucros ja HK ovat alusta alkaen rahoittaneet Pyhäjärven suojelua. JOKIohjelman rahoittajina on seitsemän alueen yritystä. Molemmissa ohjelmissa myös alueen kuntien rahoitus on merkittävää.

Ohjelmien tavoitteena on mm. turvata veden laatua ja virkistyskäyttömahdollisuuksia, vähentää vesistöön kohdistuvaa kuormitusta, lisätä ympäristötietoisuutta ja edistää kalataloutta. Nämä kaksi ohjelmaa varmistavat vapaaehtoisen rahoituksen koko Eurajoen vesistöalueen vesistöjen hoitoon. Kukin ohjelmaan sitoutunut taho maksaa vuosittain sovitun summan, mikä mahdollistaa tarvelähtöisten vesienhoitohankkeiden käynnistämisen. Parhaimmillaan ohjelmarahoituspotti moninkertaistetaan hankerahoituksella, jolla toteutetaan konkreettisia vesistöjen tilaa parantavia toimenpiteitä.

Hanketoiminnan kautta toteutetaan muun muassa vesiensuojelutoimenpiteitä valuma-alueelle, kuten Yläneenjoen ja Pyhäjoen valuma-alueelle rakennettuja kosteikkoja, laskeutusaltaita, kaksitasouomia ja suodattimia. Hanketoimet kohdistuvat myös järvikunnostukseen kuten viime vuosina käynnissä olleet elinympäristökunnostukset Pyhäjärven ranta-alueilla ja ulappasaarilla ja virtavesikunnostuksiin ja kalataloudellisiin kunnostuksiin, joita on toteutettu ajan saatossa esimerkiksi Pyhäjoella. Elintarviketeollisuuden vesivastuullisuutta tukevaa työtä tehdään myös esimerkiksi alkutuotannon vesien- ja ravinteidenhallintaa parantavilla hankkeilla yritysten sopimusviljelytilojen kanssa, sivuvirtojen hyödyntämiseen ja sitä kautta ravinteiden kierrätykseen liittyvillä toimilla sekä uuden teknologian ja uusien menetelmien pilotoinnin kautta.

Tämä eteläisessä Satakunnassa rakennettu vapaaehtoisuuteen perustuva julkisen ja yksityisen sektorin yhteinen vesienhoidon rahoitusmalli on herättänyt hämmästystä ja kiinnostusta niin kansallisilla kuin kansainvälisilläkin foorumeilla. Toiminnalla tuetaan alueen elinvoimaa paitsi parantamalla ympäristön tilaa myös ostamalla palveluja ja tarvikkeita paikallisilta yrityksiltä hankkeiden käytännön toteutuksessa.