Vesikasvit veneilijöiden kiusana
Simo Salminen levytti vuoden 1966 loppupuolella levytetty ”Keltainen jäänsärkijä” oli käännösversio Beatlesin ”Yellow Submarinesta” ja myi Suomessa jopa paremmin kuin alkuperäisversio. Laulu alkoi sanoilla ”Kaikki joukolla jäätä särkemään”.
Tänä kesänä on Pyhäjärvellä ollut tähän asti veneilyn ja veden laadun suhteen ollut hyvä kesä. Lukuun ottamatta ruttolevän leviämistä entistä laajemmalle alalle. Käytännössä levää on Murhassaaren-Leviäkarin linjalla. Seurauksena on mm. rannoille hajuhaitat, uinnin vaikeutuminen ja se, että pitemmän päälle levä tukahduttaa muun kasvuston. Ruttolevä runsaana esiintymänä estää myös veneilyn levä kiertyy potkurin ympärille. Levää on toki ollut jo aikaisempina vuosina mutta tuo kasvuston runsastuminen on tämän kesän aikana tapahtunut.
Olemme konkreettisesti huomanneet pelastusveneidemme potkureissa ja vesisuihkun tukkeutumisessa varsinkin laituristamme lähdön yhteydessä tukkeutumista. Pyhäjärvi on keskisyvyydeltään niin matala järvi, että en ihmettele yhtään jos kaikki matalat rannat ovat joidenkin vuosien päästä täynnä ruttolevää. Nyt laulun sanoja mukaillen : Kaikki joukolla levää rannalta keräämään. Muistakaa levä jatkaa kasvamistaan pienistäkin kappaleista. Älkää missään nimessä niittäkö ja työnnä kasvismassaa vesille. Levä leviää vielä pahemmin!
Ruttolevän poistoa on tutkittu Suomen ympäristökeskuksen vetämässä Elodea II-hankkeessa, jossa kehitettiin menetelmiä vesiruton poistamiseksi vesistöistä. ”Raivausnuottauksella ei juurikaan ollut haitallisia vaikutuksia veden laatuun ja nuottauksen mukana poistetut muut, luontaiset vesikasvit, näyttivät palautuvan nopeasti. Hankkeessa tutkittiin myös tapoja vesiruttobiomassan hyödyntämiseen sekä peltolannoitteena että lisäsyötteenä biokaasulaitoksen mädätysprosessiin. Meillä Pyhäjärvellä olisi hoitokalastuksen kautta kokemusta nuottauksesta miksemme myös voisi yhdessä keksiä keinon myös Ruttolevän aisoissa pitämiseksi.
Siis kaikki joukolla levää keräämään! Pyhäjärvemme puolesta!
Jutun kirjoittanut Kimmo Koivisto, SMPS Pyhäjärven järvipelastajat ry:n puheenjohtaja.
Teksti on osa kuukausittain ilmestyvää Pyhäjärven puolesta -juttusarjaa, jota on julkaistu Auranmaan Viikkolehdessä ja Alasatakunta-lehdessä jo vuodesta 1995. Vuodesta 2015 jutut löytyvät Puhdas vesi, paremmat evä(ä)t -blogista. Juttusarjan vanhimmat jutut on luettavissa Pyhäjärven suojeluohjelman sivuilta täältä.
Levää vai vesikasveja?
Järven kasvillisuus on monimuotoista ja sitä voi esiintyä esimerkiksi levien tai kasvien muodossa. Levä-nimitys on yhteisnimitys ryhmälle melko alkeellisia aitotumaisia yksi- ja monisoluisia eliöitä. Yhteistä sekä leville, että kasveille on, että ne kaikki yhteyttävät lehtivihreän avulla. Vesistöissä sekä levät, että kasvit hyödyntävät vedessä olevia ravinteita ravinnokseen.
Yksinkertaisimmillaan levät voivat olla yksisoluisia mikrometrien kokoisia planktonleviä tai ne voivat olla kymmenien metrien pituisia makroleviä. Leviä esiintyy kaikkialla maapallolla, missä kosteutta on riittävästi. Niitä esiintyy sekä yksittäin, että laajempina yhdyskuntina. Sinilevät eli syanobakteerit ovat todellisuudessa bakteereja, mutta koska ne käyttäytyvät kuin levät, ne luetaan levien joukkoon. Leväryhmiä on muun muassa mikrolevät, päällyslevät, makrolevät ja piilevät. Rihmamaiset makrolevät eli esimerkiksi ahdinparta kiinnittyvät usein jollekin alustalle kuten kivien pinnoille, muodostaen kasvimaista kasvillisuutta. Viherlevät lasketaankin kasvikuntaan varsinaisten kasvien kanssa (jarviwiki.fi/wiki/Viherlevät).
Levämäistä kasvustoa muodostavat juurettomat uposkasvit kuten kanadan vesirutto (Elodea canadensis), karvalehti (Ceratophyllum demersum) tai hennoin juurin kiinnittyneet ärviät.
