Viime vuosien aikana termi ”drone” on todennäköisesti tullut enemmän tai vähemmän tutuksi myös aihealueeseen perehtymättömille henkilöille. Termillä viitataan miehittämättömään ilma-alukseen tai järjestelmään, joita ohjataan kauko-ohjauksella tai automaatiolla. Tekniikan kehityksen myötä on drooneista tullut hyvin suorituskykyisiä ja silti kohtalaisen matalahintaisia, minkä seurauksena laadukkaita ja pääosin vain yhden dronevalmistajan aparaatteja on löydettävissä elektroniikkakauppojen hyllyistä tai verkkokaupoista. Matalien hintojen puolesta ovat dronet suuremman käyttäjäkunnan: ammattikäyttäjien, yritysten tai harrastelijoiden saavutettavissa. Näin ollen myös droonien käyttökohteet ovat monipuolistuneet eri käyttösektoreilla.

Pyhäjärvi-instituutissa droonien hyödyntämisen myötä on todettu miehittämättömien ilma-alusten käyttökelpoisuus ja ennen kaikkea niiden helppokäyttöisyys. Hyödyntämiskohteita ovat mm. vesistökunnostuksien eri aihealueet. Tähän teemaan on lukeutunut erityisesti vesikasvillisuusseuranta ja vesikasvien niittosuunnitelmien tukiaineistojen luonti. Niitettävien alueiden niitossa voi niittoalueen ylilento antaa hyvää suunnitteluaineistoa niittotyön toteutukselle, ja sillä voidaan paikantaa ja määrittää mm. kasvivyöhykkeet ja niiden pinta-alat, suuremmat linnunpesät ja niittoesteet, kuten kivet vesirajassa. Mahdollisuutena on myös tehdä tilavuusmäärityksiä, joita voi hyödyntää esim. läjitykseen menneen kasvijakeen tilavuuden arvioinnissa.

Pinta-alamääritystä varten luomme dronella itse ortoilmakuvia, joiden kuvatarkkuus on korkea, etenkin kun verrataan avoimesti saataviin vastaaviin aineistoihin, jotka ovat tuotettu satelliittien tai miehitettyjen lentojen voimin. Kuvalaadun ero voi olla jopa 500-kertainen riippuen millaiseen aineistoon dronella tuotettua dataa verrataan. Kuvalaadun lisäksi dronetekniikan hyödyntämisen vahvuutena on kuvausajankohdan valitsemisen riippumattomuus huomioiden sääolosuhteet. Dronekalustoa voi lähes kuka tahansa hallita niiden helppokäyttöisyyden ja automatiikan myötä. Dronen käytöllä voi myös vaikuttaa positiivisesti työtehokkuuteen ja -turvallisuuteen, kun ilmateitse päästään vaikeakulkuisiin paikkoihin ripeästi.

Dronet ovat nykyisin saatavissa laaja-alaisella sensorivarustuksella mm. Lidar, lämpö- ja monispektrikameroilla, jotka monipuolistavat entisestään droonien käyttökenttää, vaikkakin spesifimmät sensorit eivät enää ole tavallisen kuluttajan saavutettavissa korkeiden hankintahintojen takia eikä välttämättä osaaminenkaan niiden hyödyntämiseen riitä. Vesistökunnostuksia ja seurantaa ajatellen voi esim. monispektrikameraa hyödyntää a-klorofyllikonsentraatioiden arvioimisessa, jolla voidaan määritellä vesistön rehevyysastetta. Lidaria pystyisi hyödyntämään mm. ojien tai kosteikkojen profiilien mallintamisessa ja suunnittelussa. Lämpökamera voisi toimia luontokartoituksissa apuna tai vesistöjen pintalämpötilan seurannassa. Droneille on vesinäytteiden ottamiseenkin kehitetty erityyppisiä näytteenottomenetelmiä.

Pyhäjärvi-instituutissa tulevana syksynä (2024) hyödynnetään dronea mm. hankkeissa Herkät hiekat ja Rikkaat rannat. Näissä hankkeissa on edellisvuotena poistettu ja niitetty vesikasvillisuutta Pyhäjärven Mannilanlahdessa, Iissalossa, Emänkarilla ja Sarvonlahdessa. Tuolloin dronea hyödynnettiin niittourakoitsijan ohjeistamisessa ja alueiden yleisilmeen kuvantamisessa ennen ja jälkeen niittojen.

Lisämausteena tulevan syksyn niitoissa on, että dronella kerätystä aineistosta valmistetaan ennen ja jälkeen niittojen ortoilmakuvia. Ortokuvalla saavutetaan niittoalueista mittakaavat sisältävä ilmakuva, jota hyödynnetään mm. poistetun vesikasvillisuuden pinta-alan määrityksessä ja jolla pystytään kuvantamaan suoritetut toimet käytännössä yhteen kuvaan. Kartoituslennoissa hyödynnämme dronen automaatiotekniikkaa, jonka avulla drone kykenee itsenäisesti suorittamaan lentoja ilman kauko-ohjaajan vaikutusta ja näin mahdollistaa kauko-ohjaajalle enemmän aikaa seurata dronea ja sen ympäristöä lennon aikana.

Dronen käyttö edellyttää perehtymistä lähivuosina voimaan tulleeseen dronelakiin, jota varten on Traficom lanseerannut ”Droneinfo” -sivuston. Jokaisen dronelentäjän tulee tuntea säädökset, sekä noudattaa niitä. Suositeltavaa on, että suoritettavat dronelennot toteutettaisiin ns. avoimen-kategorian vaatimusten mukaisesti, jotta vältyttäisiin erityisselvitysten tekemiseltä, jotka voivat olla kohtuuttomia suhteessa lentotehtävään. Ennen dronen hankkimista on hyvä perehtyä hankinnassa olevan dronen suorituskyvyn lisäksi dronesäädöksiin, sillä lentotarpeista riippuen säädökset voivat rajoittaa huomattavasti dronen käyttöpotentiaalia. Lisätietoja dronesäädöksistä löydät täältä: https://droneinfo.fi/fi

Teksti on osa kuukausittain ilmestyvää Pyhäjärven puolesta -juttusarjaa, jota on julkaistu Auranmaan Viikkolehdessä ja Alasatakunta-lehdessä jo vuodesta 1995. Vuodesta 2015 jutut löytyvät Puhdas vesi, paremmat evä(ä)t -blogista. Juttusarjan vanhimmat jutut on luettavissa Pyhäjärven suojeluohjelman sivuilta täältä.