Satakuntalaisille viljelijöille suunnatussa kyselyssä kartoitettiin alueen tuotannon monipuolisuutta, sekä vuonna 2023 viljelyssä olleita lajeja ja lajikkeita. Sen avulla selvitettiin myös satakuntalaisten viljelijöiden kokemuksia ja ajatuksia viljelyn monipuolistamisesta. Kysely on osa Pyhäjärvi-instituutin Biodiversiteetin tarjoamien ekosysteemipalveluiden käytön tehostaminen Satakunnan maatiloilla -hanketta.

Alkuvuodesta 2024 kerättyyn kyselyyn viljelyn monipuolisuudesta tuli 16 vastausta henkilöiltä, joiden maatila sijaitsee Satakunnassa. Lopullinen selvitys koostettiin näiden vastausten pohjalta ja tähän tekstiin on nostettu siitä kiinnostavia poimintoja. Kyselyn kaikkia kysymyksiä ja vastauksia ei käydä läpi.

Eniten viljeltiin kauraa, vehnää ja ohraa

Vastaajista 75 % ilmoitti, että vuonna 2023 tilalla viljeltiin kauraa ja vehnää. Toiseksi eniten, 63 %, ilmoitti tilalla olleen viljelyssä ohraa. Rehunurmea viljeltiin 56 % vastaajien tiloista. Saman verran oli ollut viljelyssä monimuotoisuuspeltoja. Ruista viljeli 31 % vastaajista, rypsiä ja hernettä viljeli 25 % vastaajista. Vastaajien viljelyksissä oli ollut myös sokerijuurikasta (13 %), laidunnurmea (19 %) ja apilaa (19%).

Hieman vähäisempiä määriä (alle 10 %) vastaajat ilmoittivat viljelleensä härkäpapua, auringonkukkaa, luonnonlaidunta ja mesikkää. Yksittäiset vastaajat ilmoittivat viljelleensä myös joitakin muita viljelylajeja. Huomioitavaa on, että samalla tilalla on ollut mahdollisuus viljellä useampaa lajia ja vastaaja on voinut valita useita eri vaihtoehtoja.

Saadut tulokset viljelyssä olleista lajeista ja lajikkeista noudattivat pitkälti olemassa olevia satakuntalaisen viljelyn trendejä sekä monipuolisuutensa että määriensä osalta.

Tuottamattomille pellonkäyttöaloille on monia syitä

Kyselyssä kartoitettiin myös tilojen erilaisia tuottamattomia pellonkäyttöaloja, eli esimerkiksi luonnonhoitopeltoalaa tai ympäristönhoitonurmea, avoimella kysymyksellä.

Keskiarvollisesti 9,7 hehtaaria pellonkäyttöaloja oli tuottamattomina vastaajien kesken, mutta hajonta tilojen välillä oli suurta. Osa vastaajista ilmoitti myös, ettei tällaista alaa ole tilalla lainkaan.

Syiksi tuottamattomille pellonkäyttöaloille mainittiin muun muassa luonnon monimuotoisuuden edistäminen, peltojen muodot ja työtekniset syyt, huono viljelymaa ja viljan ylituotannon välttäminen. Erityisesti luonnon monimuotoisuuden edistämiseen liittyen mainittiin kukkapellot hyönteisten vuoksi ja saneerauskasvit pellon kunnon parantamiseksi. Myös tilan tuotantosuunta (luomu), tuet ja viljelykierto olivat syitä tilojen tuottamattomalle pellonkäyttöalalle.

Viljelykierron monipuolistamisen ja oman tilan monimuotoisuuden tueksi tarvitaan tietoa

Kysely kartoitti myös viljelijöiden näkemyksiä, mahdollisuuksia ja esteitä oman tilan monimuotoisuuden ja viljelykierron monipuolistamisen edistämiseksi. Vastaajista 69 % koki tunnistavansa luonnon monimuotoisuutta tukevat elinympäristöt omalla tilallaan. Neljäsosa kyselyyn vastanneista koki tarvitsevansa aiheesta lisää tietoa.

Viljelykasvien laji- tai lajikevalikoiman monipuolistamisessa nähtiin erilaisia positiivisia mahdollisuuksia talouden, ekologisuuden, satovarmuuden ja pellon kasvukunnon parantamisen osalta, mutta toisaalta osa vastaajista koki tuotannon olevan omalla tilalla jo liian monipuolista ja tuotantoa haluttiin jopa yksinkertaistaa työmäärän vähentämiseksi. Esteitä oman tilan viljelykierron monipuolistamiselle olivat uusien kasvien viljelymenetelmien hallinnan tai viljelyosaamisen puute (38 %), peltopinta-alan riittämättömyys (25 %) ja tiedon puute viljelykierron toteuttamisesta (19 %). Viljelykasvivalikoiman monipuolistamisen esteitä olivat kasvien (siemen/sato) hinta, peltojen soveltuvuus, tukipolitiikka ja tiedon puute.

Haasteista huolimatta näkymä on positiivinen

Kyselyyn vastanneiden satakuntalaisten viljelijöiden suhtautuminen viljelyn monipuolistamiseen ja tilojen monimuotoisuuden edistämiseen alueella oli ilahduttavan myönteinen siitä huolimatta, että kyselyssä tuotiin esiin myös erilaisia esteitä ja haasteita niiden toteuttamiseen. Vastauksia arvioitaessa on kuitenkin syytä ottaa huomioon vastaajien rajallinen määrä, jonka vuoksi vastaukset eivät välttämättä anna todenmukaista kuvaa alueen kaikkien toimijoiden näkemyksistä ja kokemuksista.

Pyhäjärvi-instituutin kannalta erityisen huomioitavaa on kuitenkin se, että viljelyn monipuolistamisen esteeksi koettiin tiedon puute. Jotta voimme vastata viljelijöiden tarpeisiin ja tukea satakuntalaista ruokaturvaa ja biotaloutta, on tiedon tuottamisella ja erityisesti sen saatavuudella suuri merkitys myös tulevaisuudessa.

Kyselyn tuloksia käytiin läpi tarkemmin Iltapäiväkaffeet viljelijöille -tilaisuudessa 3.10.2024. Linkki tallenteeseen tilaisuudesta: https://youtu.be/mCH5kiN8HbI?si=Jj08bl7XUQPWIvI0