Tätä tekstiä kirjoittaessani on kulunut pari päivää marraskuun lopun suuresta talvitulvasta ja maa-alueita on edelleen veden vallassa ympäri Pyhäjärviseutua. Poikkeuksellinen vesitilanne on vesiensuojelijan näkökulmasta lannistava, sillä Säkylän Pyhäjärvi ja muut alueen vesistöt vastaanottivat kertaheitolla huomattavan määrän kiintoainesta ja ravinteita ja huono-onniset kiinteistönomistajat olivat nousevan veden edessä voimattomia.

Poikkeuksellisia tulvia on melkeinpä mahdoton kokonaan välttää ja viimeisimmän tutkimustiedon perusteella eriasteisten talvitulvien yleistymiseen on syytä varautua. Tulvien vaikutuksia ja haittoja voidaan kuitenkin vähentää valuma-aluelähtöisellä vesiensuojelulla. Metsämaat ovat tässä avainasemassa, sillä pelto- ja suomaiden ohella ne muodostavat suurimman osan siitä maa-alasta, jolta sulamis- ja sadevedet lähtevät liikkeelle kohti ojastoja ja luonnonvesiä.

Metsämaat ovat jääneet Eurajoen vesistöalueella hieman pienelle huomiolle siihen nähden, että ne kattavat noin puolet vesistöalueen pinta-alasta. Metsätalouden vesiensuojeluun tartuttiin Suomen Metsäkeskuksen vetämässä kaksivuotisessa VesiKestävä-hankkeessa, joka päättyi lokakuussa 2024. Tavoitteena oli kehittää metsätalouden vesiensuojelua Eurajoen vesistöalueella ja vahvistaa metsätalouden sopeutumista muuttuviin ilmasto- ja vesioloihin. Hanketta rahoitti ympäristöministeriö osana vesiensuojelun tehostamisohjelmaa ja Pyhäjärvi-instituutti oli mukana hankkeessa vesiensuojelun asiantuntijana.

Hankkeen aikana toteutettiin runsaasti käytännön toimia Eurajoen vesistöalueen kuntien ja yksityisten maanomistajien mailla. Jatkuvan kasvatuksen pilottikohteita toteutettiin kolmen kunnan alueelle, joista erityisesti Rauman kohde herätti kiinnostusta lehdistöä ja päättäjiä myöten. Joutoalueiden metsitystä tehtiin Eurajoella ja Euran Paneliassa ja istutustalkoisiin innostuivat osallistumaan ainakin paikalliset asukkaat ja koululaiset sekä nuorten työpajan ja paikallisen vesiensuojeluyhdistyksen väki.

Vesiensuojelurakenteiden toteutuksen osalta oltiin vaihtuvien luonnonolojen armoilla. Hankkeen aikana satoi huomattavasti normaalia enemmän vettä ja tämän lisäksi mennyt talvi oli erityisen pitkä, kylmä ja luminen. Roudasta ja rospuutosta sekä muista luonnon järjestämistä yllätyksistä huolimatta saimme toteutettua kolme vesiensuojelukokonaisuutta, jotka toimivat esimerkkikohteina hankkeen päätyttyä. Euran Hevossuon sivuitse kulkevaan laskuojaan tehtiin kolmen pohjakynnyksen sarja, Säkylän Nummiojassa sijaitseva vanha kosteikko kunnostettiin perusteellisesti ja Pöytyän Lietsanojaan rakennettiin maatalouspuolelta tuttu kaksitasouoma turvepohjaiselle metsämaalle. Toimenpiteiden tarkoituksena on edistää alueen vesiensuojelua ja parantaa sekä alueen metsien vesitaloutta että Säkylän Pyhäjärven tilaa.

Käytännön toimien kokemukset ja tulokset koottiin yhteen digitaaliseksi tarinakartaksi, jonka kaveriksi tehtiin viisi lyhyttä videota käsittävä videosarja. Tarinakartan ja videoiden kautta voikin sukeltaa syvemmälle hankkeen toimenpiteisiin. Hankkeen keskeisistä opeista ja tuloksista koostettiin Satakunnan ammattikorkeakoulun toimesta Metsien vesienhallinta osana ilmastonmuutokseen sopeutumista -niminen opas, joka on tuhti tietopaketti aiheesta kiinnostuneille. Kaikkiin edellä mainittuihin materiaaleihin pääsee tutustumaan helposti esimerkiksi Pyhäjärvi-instituutin verkkosivujen kautta.

Alueen kunnat osallistuivat hankkeeseen mielenkiinnolla yhdessä metsähoitoyhdistysten ja muiden paikallistoimijoiden kanssa. Hanke jääkin elämään erityisesti kuntametsissä ja hankkeen hyvä vastaanotto luo uskoa paikalliseen ja alueelliseen vesiensuojelutyöhön viime päivien koettelemuksista huolimatta.

Teksti on osa kuukausittain ilmestyvää Pyhäjärven puolesta -juttusarjaa, jota on julkaistu Auranmaan Viikkolehdessä ja Alasatakunta-lehdessä jo vuodesta 1995. Vuodesta 2015 jutut löytyvät Puhdas vesi, paremmat evä(ä)t -blogista. Juttusarjan vanhimmat jutut on luettavissa Pyhäjärven suojeluohjelman sivuilta täältä.