seminaarin otsakekuva

Pieni suuri monimuotoisuus

Marraskuun muuttuessa yhä mustemmaksi ja ajan rientäessä kohti joulukuuta, valmisteltiin Pyhäjärvi-instituutin hankkeiden ja asiantuntijoiden kanssa suurella innolla seminaaria monimuotoisesta ja kestävästä maataloudesta (Monimuotoinen ja kestävä maatalous -seminaariyhteenveto). Valmistelutyö kantoikin hedelmää, sillä 11.12.2024 seminaarissa saatiin kuulla erinomaisia puheenvuoroja muun muassa luonnon kemiallisesta monimuotoisuudesta, agroekologisista ratkaisuista maataloudessa, viljelyn monimuotoistamisesta ja maatalouden ilmastoteoista. Keskustelu oli vilkasta ja esitysten välissä saatiinkin kommentteja, kysymyksiä ja uusia näkökulmia näihin monimutkaisiin teemoihin.

Sanna Lipping oli kerännyt esitykseensä tietoja satakuntalaisten viljelijöiden kokekmuksista monimuotoisuudesta.

Kaikkien esitysten taustalla kulki ajatus luonnon monimuotoisuudesta hyötyvästä, kestävästä ja taloudellisesti kannattavasta maataloudesta meidän pääasiallisen ravinnon lähteenä. Pyhäjärvi-instituutin hankkeen ”Biodiversiteetin tarjoamien ekosysteemipalvelujen käytön tehostaminen Satakunnan maatiloilla” nimen mukaisesti on hankkeessa tuotu esiin ekosysteemipalveluiden merkitystä alkutuotannolle ja ihmiselle. Ekosysteemipalveluita miettiessä yksi konkreettisimmista luonnon tuottamista palveluista ihmiselle onkin ennen kaikkea ravinnon tarjoaminen. Toimiva ekosysteemi koostuu lukemattomista määristä erilaisia luonnon vuorovaikutusverkostoja. Näistä vuorovaikutusverkostoista ja luonnon monimuotoisuuden osasista tunnetaan tänä päivänä kenties vain pieni murto-osa ja sen täsmällistä kuvaamista ei välttämättä onnistutakaan tekemään. Siksi luonnon monimuotoisuudesta huolehtimalla huolehdimmekin siis samalla myös omasta päivittäisestä ravinnon saamisestamme, sillä vakuutushypoteesin mukaan monimuotoinen luonto ylläpitää ekosysteemin toimintoja poikkeavissa olosuhteissa.

Seminaarin esityksissä niin asiantuntijat kuin yritysten edustajatkin perusteli, miksi monimuotoinen luonto on ehdoton taustavoima meidän ruokamme tuottamiselle. Agroekologian professori Juha Helenius (Helsingin yliopisto) käytti esityksessään termiä ”ruoan taju”, jolla viittasi ruoan ekosysteemeistä riippuvaiseen alkuperään. Päivittäisten ruokailujemme aikana olemme yhteydessä kaikkiin niihin ekosysteemipalveluihin, jotka edesauttavat niiden ravintoaineiden syntymistä, joita tarvitsemme elääksemme. Tätä yhteyttä ei ole hyvä unohtaa ja sen merkitys olisi muistettava yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.

Juha Helenius muistutti, että äivittäisten ruokailujemme aikana olemme yhteydessä kaikkiin niihin ekosysteemipalveluihin, jotka edesauttavat niiden ravintoaineiden syntymistä, joita tarvitsemme elääksemme.

Pyhäjärvi-instituutin hanke ”Biodiversiteetin tarjoamien ekosysteemipalvelujen käytön tehostaminen Satakunnan maatiloilla” päättyy vuoden lopussa. Hankkeen aikana on ammennettu erilaisista ekosysteemipalvelusta pilotoimalla sekaviljelyä, monimuotoisuuskaistoja, GPS-paikannuksella höystettyä laidunnusta ja uusia palkokasveja satakuntalaisessa viljelyssä. Joulukuinen seminaari vetikin monia lankoja yhteen niistä hyvistä keskusteluista, joita hankkeen asiantuntija on käynyt muun muassa kestävästä viljelystä, viljelyn mahdollisuuksista ja luonnon monimuotoisuudesta satakuntalaisten viljelijöiden ja muiden toimijoiden kanssa. Siis suurkiitos ihan kaikille hankkeessa mukana olleille, tilaisuuksien puhujille ja tapahtumiin osallistujille!

Vakuutushypoteesi: https://luontopaneeli.fi/wp-content/uploads/2024/06/suomen-luontopaneelin-julkaisuja-2b-2024-maatalousluonnon-monimuotoisuus.pdf

Share