Olen nyt toiminut maatalouden asiantuntijana vajaan kolme vuotta. Sen ajan olen pyöritellyt useaan otteeseen lukuja maatalouden ympäristövaikutuksista, etenkin ilmastovaikutuksista.
Uskon näiden lukujen ja asioiden olevan monille tuttuja, mutta tuli mieleeni, että kertaus tekisi itselleni taas hyvää, ja tässä samalla voin kirjoittaa tällaisen blogitekstin, josta saattaisi olla hyötyä jollekin muullekin.

Maatalouden vaikutus ilmastopäästöihin Suomen mittapuulla

Maatalouden osuus Suomen ilmastopäästöistä oli vuonna 2022 13 %, mikäli maankäyttöä, maankäytönmuutosta ja metsiä ei oteta huomioon (kuva 1). Mikäli nämä taas huomioidaan, niin maatalouden osuus kasvaakin 30 prosenttiin (kuva 2). Maatalous on siis merkittävä tekijä ilmastopäästöjenkin osalta.

Mistä päästöt sitten maatalouden sisällä syntyvät?

Maatalouden sisällä päästöt syntyvät suurimmaksi osaksi kiistellyistä turvepelloista
(taulukko 1). Tämä johtuu turvemaiden sisältämän hiilen vapautumisesta ilmakehään. Toiseksi eniten päästöjä syntyy nautakarjan ruoansulatuksesta. Nautakarja kuuluu märehtijöihin, ja märehtijöiden ruoansulatuksesta vapautuu metaania, joka on voimakas kasvihuonekaasu.

Kolmanneksi suurimpana päästölähteenä tulee kivennäismaiden CO₂-päästöt. Tämä oli itselleni häkellyttävä huomio, koska olen kuullut useaan otteeseen puhuttavan kivennäismaiden hiilensidonnasta. Ilmeisesti pellot ovat kuitenkin Suomessa suhteellisen nuoria, ja ilmasto viileä, jonka vuoksi kivennäismaat sisältävät yhä runsaasti hiiltä. Tämä, yhdistettynä nykyisin vallalla oleviin viljelykäytänteisiin, puolestaan johtaa hiilen vapautumiseen pelloista. Valitettavasti tuoreen tutkimustiedon valossa näyttää siltä, että ilmaston muutos tulee jatkossa kiihdyttämään hiilen vapautumista entisestään¹. Tämän vuoksi ainakaan kaikki Suomen kivennäispellot eivät tule jatkossakaan toimimaan varsinaisina hiilinieluina, vaikka käytössä olisikin hyvät viljelykäytänteet. Tämä tieto ei kuitenkaan poista kestävien viljelykäytäntöjen tarvetta, sillä hiilen säilyttäminen maaperässä on äärimmäisen tärkeää niin ilmastonmuutoksen kuin viljelynkin kannalta!

Myös mm. turvepeltojen N₂O, eli typpipäästöt, sekä energia kattavat suhteellisen suuren osan Suomen maatalouden ilmastopäästöistä.

Lopuksi

Tässä blogikirjoituksessa on esitelty Tilastokeskuksen keräämä data maatalouden osuudesta Suomen ilmastopäästöihin sekä maatalouden ilmastopäästöjen lähteet. Nämä tiedot eivät kuitenkaan välttämättä auta yksittäisiä viljelijöitä vähentämään oman maatilansa ilmastopäästöjä. Siksi on tärkeää, että mahdollisimman moni viljelijä teettäisi omalle maatilalleen hiilijalanjälkilaskelman. Sen avulla viljelijät saavat tarkkaa tietoa oman maatilansa ilmastopäästöjen määrästä ja lähteistä. Tähän tarpeeseen pyrki vastaamaan LCA4FARMS – hiili- ja vesiviisaus Satakunnan maatiloille -hanke, jonka tuloksista tullaan kuulemaan lisää tulevaisuudessa!

Lähteet:

1Heikkinen, J., Keskinen, R., Kostensalo, J., & Nuutinen, V. (2022). Climate change induces carbon loss of arable mineral soils in boreal conditions. Global Change Biology, 28, 3960–3973. https://doi.org/10.1111/gcb.16164