Säkylän Pyhäjärven kalaston runsautta ja lajisuhteita selvitettiin verkkokoekalastuksin kesällä 2024 Pyhäjärvi-instituutin toimeksiannosta. Vastaava selvitys tehtiin viimeksi kolme vuotta sitten. Koekalastusten toteuttamisesta vastasi Eurofins Ahma Oy.

Koekalastuksia tehtiin elokuussa 54 verkkopyyntiyön verran eri puolella järveä. Verkkoja laskettiin pyyntiin eri syvyysvyöhykkeille pohjaan, väliveteen ja pinnan tuntumaan. Tutkimuksessa käytettiin erityistä Nordic-tutkimusverkkoa, johon on 30 metrin mitalle pauloitettu 12 eri solmuväliä (5 – 55 mm).

Koekalastusten saaliissa esiintyivät seuraavat kahdeksan kalalajia: ahven, särki, salakka, kiiski, kuore, lahna, muikku ja suutari. Lukumäärältään runsain saalislaji oli ahven (32 %). Seuraavaksi eniten saatiin kiiskiä (24 %), särkiä (18 %), salakkaa (14 %) ja kuoretta 10 %). Lahnan, suutari ja muikku esiintyivät saaliissa harvalukuisina. Tutkimusverkko ei pyydä erityisen hyvin kookkaita kaloja, joten lahnan ja suutarin osalta koekalastuksen tulos oli luultavasti jossakin määrin aliedustava.

Vuoden 2021 koekalastukseen nähden tutkimusverkkojen massamääräinen yksikkösaalis kasvoi, mutta lukumääräinen yksikkösaalis väheni jonkin verran. Saaliskalat olivatkin nyt keskikooltaan aiempaa suurempia. Tämä näkyi esimerkiksi ahvenella kookkaampien yksilöiden suhteellisen osuuden kasvuna. Vuoden 2021 koekalastuksen saaliin massasta petokalaksi luokiteltavia yli 15 cm ahvenia oli 24 %, kun nyt osuus oli 32 %.

Viime vuosien koekalastusten perusteella näyttäisi siltä, että Pyhäjärven kalakantojen runsaudessa tai lajistosuhteissa ei ole tapahtunut voimakkaita muutoksia. Koekalastusten tulokset tukevat jo aiemmin tehtyjä päätelmiä siitä, että Pyhäjärvi on tuottavampi kuin saman järvityypin vesistöt keskimäärin. Tämä johtuu pääosin luontaisista tekijöistä, mutta myös hitaasta vuosikymmenien aikana tapahtuneesta rehevöitymiskehityksestä.

Tulevaisuudessa ilmastonmuutos ja rehevöityminen saattavat ohjata Pyhäjärven kalaston kehitystä särkikalavaltaisempaan suuntaan. Näiden muutospaineiden aiheuttamia haittoja voitaisiin jossakin määrin ehkäistä hoitokalastuksin tai suuntaamalla kaupallista kalastusta enemmän vajaasti hyödynnettyihin kalalajeihin. Järven tilan ylläpidon kannalta myöskään valuma-alueella toteutettavien vesiensuojelutoimenpiteiden merkitystä ei voida kyllin korostaa.

Teksti: Heikki Alaja, kalatutkimuksen johtava asiantuntija, Eurofins Ahma Oy

Teksti on osa kuukausittain ilmestyvää Pyhäjärven puolesta -juttusarjaa, jota on julkaistu Auranmaan Viikkolehdessä ja Alasatakunta-lehdessä jo vuodesta 1995. Vuodesta 2015 jutut löytyvät Puhdas vesi, paremmat evä(ä)t -blogista. Juttusarjan vanhimmat jutut on luettavissa Pyhäjärven suojeluohjelman sivuilta täältä.