ETUSIVU   »   AJANKOHTAISTA 
Ajankohtaista      

23.4.2021   
Yrttien uuttamisen perusteet 20.4.2021

Mitä uuttamisessa tapahtuu? Miten kasvien rakenne vaikuttaa uuttamiseen? Entä mitä eri asioita yrteistä voidaan uuttaa? 

Näihin seikkoihin perehdytään Pyhäjärvi-instituutin uuttokoulutuksessa, jonka vetäjänä toimii Pekka Maijala. Tilaisuudessa kuullaan myös mielenkiintoinen esittely Natural Indigo Finlandin toiminnasta. Yrittäjä Pasi Ainasoja kertoo morsingon viljelystä ja sinisen kasvivärin tuottamisesta. Ainasojan yritys on melko uusi, mutta se tekee jo yhteistyötä mm. Marimekon kanssa! 

Uuttokoulutuksen lisätiedot ja ilmoittautumislinkki löytyvät oheisesta tiedostosta. 
Koulutuksen hinta on 40 € / hlö tai tila. 
Koulutus on suunnattu liiketoiminnassaan yrttejä hyödyntäville tahoille ja ensisijaisesti satakuntalaisille toimijoille. Tilaisuus järjestetään Teams-yhteydellä.


Koulutus järjestetään Yrttituotannon kehittäminen Satakunnassa hankkeessa, joka saa rahoituksensa Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta Satakunnan ELY-keskuksen kautta.


  

        

   






16.4.2021   
Osuuskauppa Keulan ja LähiTapiola Länsi-Suomen lahjoitus vesiensuojelutyöhön
LähiTapiola Länsi-Suomi ja Osuuskauppa Keula lahjoittivat 20 000 € Pyhäjärvi-instituutille vesiensuojelutyöhön. 

Lahjoitus ohjataan länsirannalla, Mannilanlahden pohjukassa, järveen laskevan Luhtojan vesiensuojelutoimenpiteisiin. Pääkohteena on ojaan 1990-luvulla rakennettu kosteikkoallas, joka on pinta-alaltaan Pyhäjärven valuma-alueen suurimpia kosteikkoja. Lahjoitusvaroin poistetaan altaaseen pidättynyttä kiintoainetta sekä ohjaillaan virtausta ravinteiden pidätyksen tehostamiseksi.  Altaan yläosiin rakennetaan lisäksi uutta tulva-aluetta, joka edistää entisestään kiintoaineen pidätystä suurilla virtaamilla. Torstaina 15.4. vierailtiin lahjoittajien ja paikallisten maanomistajien kanssa kunnostuskohteella. 

Pyhäjärven suojeluohjelma kiittää lahjoituksesta!

  


8.4.2021   
Satakunnan ruokaketju vahvistaa edelläkävijyyttään
Pyhäjärvi-instituutti käynnistää Green future of Satakunta -hankkeen yhteistyössä elintarvikeyritysten kanssa.

Satakuntalaiset tuottajat ja yritykset ovat suomalaisen ruokaketjun kehittämisen kärjessä. Alan edelläkävijyys vaatii nopeaa reagointia markkinoiden muutoksiin ja jatkuvaa kehittämistyötä, jossa haetaan uusia, tutkimustietoon pohjautuvia ilmastokestäviä käytännön ratkaisuja. Green future of Satakunta -hanke kokoaa yhteen sekä isoja, että pienempiä toimijoita kehittämään uusia toimintatapoja kukkakaalin, palkokasvien, salaatin ja yrttien tuotantoketjuihin.

Kukkakaalin tuotanto Suomessa teollisessa mittakaavassa ei ole nykymenetelmin kustannustehokasta ja Green future pyrkii kehittämään ja nykyaikaistamaan koko tuotantoketjua. Keskiössä ovat mm. lajikevalinnat sekä kukkakaalien esikäsittely. Palkokasveista esimerkiksi kikhernettä voitaisiin viljellä Suomessa enemmän. ”Kotimaisten raaka-aineiden käyttöasteemme on jo nyt erittäin korkea. Kehittämällä kukkakaalin ja palkokasvien tuotantoa saamme käyttöömme entistäkin enemmän kotimaista raaka-ainetta”, kertoo Apetit Oyj:n toimitusjohtaja Esa Mäki.

Green futuressa pilotoidaan myös kerros- eli vertikaaliviljelyä. Mäkitalon Maistuvat Oy on Eurassa toimiva uusi yritys, joka tekee salaattisekoituksia suurkeittiöille. Yrityksen tavoitteena on tuottaa osa raaka-aineistaan kerrosviljelymenetelmin, vanhoja teollisuusrakennuksia hyödyntäen. Vertikaaliviljelyn etuina ovat mm. viljelyn pieni pinta-alatarve ja kasvihuonetuotantoa maltillisemmat lämmityskulut. Tarvittava laitteisto kerrosviljelytestiin tulee niin ikään euralaiselta Novarbo Oy:ltä. Lisäksi mukana on kasvihuoneviljelyä pitkään tehnyt Härkälän Puutarha Oy, josta mm. tulevat testin lisäysmateriaalit. Mäkitalon Maistuvat Oy:n Esa Mäkitalo painottaakin, että yritykselle on ollut alusta asti tärkeää tehdä yhteistyötä alueella jo toimivien tuottajien kanssa.

Yrteistä laventelin, rosmariinin ja nokkosen peltoviljelyä kehitetään Suomen olosuhteisiin sopivaksi. ”Nokkoseen liittyy valtavaa potentiaalia elintarvikekäytössä ja sen menekki kasvaa myynnissämme vuosi vuodelta. Laventelille olisi kysyntää ulkomailla asti”, toteaa avomaayrttien viljelyttäjänä ja tukkukauppiaana toimivan euralaisen Nordic Herbs Oy:n Petri Koivisto.

Liha-alan yhtiönä tunnettu HKScan Finland Oy lähti mukaan kasvistuotantoon keskittyvään hankkeeseen, vaikka sen toimenpiteet eivät kohdistu suoraan yhtiön nykyiseen toimintaan. ”Näemme, että pitkällä aikavälillä hankkeen toimenpiteet tukevat uutta ruokatalostrategiaamme”, kommentoi HKScan Finland Oy:n toimitusjohtaja Jari Leija.

”Green future of Satakunta on hieno osoitus yhtiöiden halusta puhaltaa yhteen hiileen satakuntalaisen ruoantuotannon kehittämiseksi”, summaa Pyhäjärvi-instituutin toiminnanjohtaja Teija Kirkkala. ”Ruokaketjun kehittymisellä on aina yllättävän suuria heijastusvaikutuksia aluetalouteen”, muistuttaa Pyhäjärvi-instituutin kehittämispäällikkö Marko Jori. Parhaimmillaan hankkeen tulokset johtavat mm. viljelykiertojen monipuolistumiseen, peltomaiden kasvukunnon parantumiseen, viljelijöiden ansaintamahdollisuuksien lisääntymiseen ja jopa kokonaan uusien tuotteiden ja työpaikkojen syntymiseen.

Satakunnan ELY-keskuksen rahoittamaa Green future of Satakunta -hanketta koordinoi Pyhäjärvi-instituutti ja hankkeessa yhteistyössä mukana ovat Apetit Oyj, HKScan Finland Oy, Mäkitalon Maistuvat Oy ja Nordic Herbs Oy.

Lisätietoja:
Pyhäjärvi-instituutin toiminnanjohtaja
Teija Kirkkala, 050 343 0432

Pyhäjärvi-instituutin kehittämispäällikkö
Marko Jori, 050 380 1621

      

   

   
     
   



  
30.3.2021   
Hallitusti vettä pellossa
Helmikuisessa Vettä pellossa -webinaarissamme pyrimme löytämään vastauksia siihen, voidaanko kasveille käyttökelpoisen veden määrää pellossa lisätä? Miten peltomaan kuntoa voidaan arvioida datanäkökulmasta ja miten ilmastonmuutos rasittaa peltoja ja vaikuttaa ravinnepäästöihin? Aihepiiri on laaja ja päätimme toteuttaa jatkowebinaarin samalla teemalla. 

Kutsumme teidät mukaan webinaarisarjamme toiseen osaan, jonka otsikkona ja ajankohtana on: Hallitusti vettä pellossa, 30.3. klo 9.30-11.45

Vesi on monessa roolissa pellossa ja viljelyssä. Joskus vettä on liikaa ja toisinaan liian vähän. Hyvin usein peltojen vesitilanne etenkin kasvukauden alkupuolella on satoa eniten määrittävä tekijä. Hallitusti vettä pellossa- webinaarissa käsittelemme veden roolia peltoviljelyssä ja pyrimme tuomaan lisätietoa vesitalouden hallinnasta.

09.30                Tilaisuuden avaus  
09.35                Pohjavedenpinnan korkeuden ja kapillaariseen nousun merkitys kasvulle  
09.55                Kasvien ominaisuudet suhteessa veteen
10.15                Maatalouden vesiensuojelun toimenpiteet kuivatusaluetasolla: case      
                         rakennekalkki
10.35                Tauko 
10.50                Ilmastonmuutoksen vaikutukset maataloudelle
11.10                Veden käyttäytyminen datanäkökulmasta
11.25                Loppuyhteenveto ja keskustelu 

Ilmoittaudu 29.3. mennessä: Linkki ilmoittautumislomakkeeseen
Zoom-linkki tilaisuuteen lähetetään ilmoittautuneille 29.3. aikana.

Tilaisuuden järjestävät hankkeet:
Bioeväät - maan kasvukunnon ja vesitalouden parantaminen
PeltoAI - innovatiiviset seurantamenetelmät ja tekoäly ruoka- ja vesitaloudessa
Tulevaisuuden alkutuotannon menestystekijät 
Älykkäät kastelumenetelmät alkutuotannossa
19.3.2021   
Etsinnässä kaksi maatalouden kesäharjoittelijaa / -työntekijää
Haemme edelläkävijäjoukkoomme Pyhäjärvi-instituuttisäätiöön Kauttualle

KAHTA MAATALOUDEN KESÄHARJOITTELIJAA/ -TYÖNTEKIJÄÄ

kehittämään kanssamme ekologisesti kestävää ruoantuotantoa. Työsi sisältää monialaisia töitä ruokaketjun ja vesiensuojelun hankkeissa sekä erityisesti niihin liittyvissä kenttätöissä, mm. monipuolisten viljelypilotointien toteutuksessa.

Tehtäviisi kuuluvat erilaisten viljelypilottien käytännön toteutus kylvöstä sadonkorjuuseen sekä pilotointihin liittyvän havaintotiedon keruu ja dokumentointi kasvukauden aikana. Tehtävät sopivat parhaiten muutamia vuosia alaa opiskelleille, oma-aloitteisille ja reippaille tekijöille. Työsuhteiden kesto on n. 5kk ja työt voidaan aloittaa sopivien henkilöiden löytyessä heti kasvukauden alussa huhtikuussa 2021. 

Tulet työskentelemään pääosin BioEväät – maan kasvukunnon ja vesitalouden parantaminen, Älykkäät kastelumenetelmät alkutuotannossa ja Green Future of Satakunta –hankkeissa. Hankkeet saavat rahoituksensa Manner-Suomen maaseudun kehittämisrahasta Satakunnan ELY- keskuksen kautta.

ODOTAMME

- perusosaamista alkutuotannosta ja maanviljelyn tekniikoista
- avomaan kasvisviljelyn tuntemusta
- erinomaista kirjallista ja suullista ilmaisutaitoa sekä hyviä IT-taitoja
- joustavuutta, luotettavuutta ja hyviä vuorovaikutustaitoja
- muutaman vuoden opiskeluja alaan liittyen

TARJOAMME

- monipuolisen työn kehitysmyönteisessä säätiössä, joka jatkuvasti etsii uusinta tietoa tulevaisuuden ruoantuotannon turvaamiseksi
- ruoka- ja vesienhoitoalan asiantuntijoista koostuvan työyhteisön
- mahdollisuuden työskennellä laajan ja osaavan sidosryhmäverkoston kanssa
- tarvittaessa autamme myös asunnon löytämisessä

 
Tehtävä on kokopäiväinen ja määräaikainen. Työ edellyttää sinulta ajokorttia, omaa autoa ja valmiutta tarvittaessa iltatöihin. Hakuaika päättyy 31.3.2021.

Oikotien kesäduuni ilmoitus nro 1436382

Lisätietoja antaa kehittämispäällikkö Marko Jori, puh. 050 380 1621, marko.jori@pji.fi.

   




      





18.3.2021   
Metsästäjät innokkaita parantamaan riistankäsittelytilojensa laatua
Tuoreiden kuluttajakyselyiden perusteella suomalainen riistaliha olisi kaivattu lisä yhä useamman ruokalautaselle. Verrattain vähäinen saatavuus sekä elintarvikelainsäädännön näkökulmasta riittävien lihankäsittelytilojen puute kuitenkin hidastaa riistalihan tietä kuluttajien pöytään. Alkuvuonna käyntiin pyöräytetty Laatua lahtivajoihin Satakunnassa -hanke pyrkii osaltaan ratkaisemaan riistalihan saatavuuteen kytkeytyviä haasteita. Metsästysseurojen kanssa yhteistyössä tehtävän kehittämistyön kautta tavoitteena on saada lisää elintarvikehuoneistovaatimuksen täyttäviä lihankäsittelytiloja Satakuntaan. Hankkeen alkuvaihe on jo osoittanut kiinnostusta lahtivajojen nykyaikaistamiseen löytyvän Satakunnasta laajalti. 

Hyvinvointia riistasta -hankkeessa toteutetun kuluttajatutkimuksen mukaan Satakunnassa 96 % prosenttia kuluttajista haluaisi korvata osan syömästään naudan, sian tai siipikarjanlihasta riistalla. Kuluttajien toiveissa olisi, että tulevaisuudessa noin 40 % nykyisestä liharavinnosta voisi koostua riistalihasta (Segmento Oy, 2021). Tuoreiden kantatavoitteiden myötä Satakunnassa kaatomäärät etenkin valkohäntäpeurojen osalta tulevat jatkossakin pysymään korkealla tasolla (Suomen riistakeskus–Satakunta, tiedote 16.3.2021). Toisaalta myös Pohjois-Satakunnassa peurakannan on havaittu runsastuneen, mikä on käynyt ilmi metsästysseuroilta saaduissa yhteydenotoissakin. Tämä osaltaan herättelee lahtivajojen kehittämistarvetta aiemmin pääasiassa hirven metsästykseen keskittyneissä metsästysseuroissa. Potentiaalia riistalihan kaupalliseen hyödyntämiseen Satakunnassa olisi huomattavasti nykyistä enemmän.

Metsästysseuran tai metsästäjän on mahdollista myydä itse tarkastamatonta riistalihaa paikalliseen vähittäismyyntiin tai suoraan kuluttajalle, kun se on käsitelty asian mukaisesti elintarvikehuoneistoksi ilmoitetuissa tiloissa. Pienimuotoinen riistan lihan myynti mahdollistaa metsästysseuran talouden kehittämisen sekä parantaa metsästysseuran toiminnan edellytyksiä muuttuvassa ympäristössä osana paikallisyhteisöä.  Maanomistajankyselyn (Taloustutkimus, 2021) mukaan valtaosa (80%) satakuntalaisista maanomistajista suhtautuu myönteisesti siihen, että metsästysseuralla on mahdollisuus myydä riistan lihaa oman toimintansa ylläpitämiseksi tai mahdollisesti metsästysoikeuden vuokravastikkeen maksamiseksi. Toistaiseksi Satakunnan metsästysseuroilla on verrattain vähän käytössään lahtivajoja, jotka on ilmoitettu elintarvikehuoneistoksi ja mahdollistaisivat seuran kaupallisen toiminnan riistan myynnin osalta. Tarve metsästysinfran nykyaikaistamiselle ja seuran toiminnan laajemmalle kehittämiselle on ilmeinen, mutta toiminnan käynnistyminen vaatii usein ulkopuolista apua. 

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoittaman Laatua lahtivajoihin Satakunnassa -hankkeen päätavoitteena on saada Satakuntaan käyttöön uusia, elintarvikehuoneistovaatimuksen (ilmoitettu elintarvikehuoneisto) mukaisia riistan käsittelytiloja niin, että jatkossa erityisesti vahvoille peurakanta-alueille syntyisi nykyistä kattavampi verkosto kyseisiä käsittelytiloja riistaresurssin tehokkaaksi ja monipuoliseksi hyödyntämiseksi. Kyselyiden, haastattelujen ja lahtivajakäyntien pohjalta hankkeen tavoitteena on saada useampia metsästysseuroja aloittamaan suunnittelu käsittelytilojen rakentamiseen / uudistamiseen yhteistyössä hankkeen asiantuntijoiden kanssa. Hankkeen alkuvaiheessa kiinnostus hanketta kohtaan on ollut suurta ja Satakunnan metsästysseuroissa kiinnostusta metsästysinfran kehittämiseen tuntuu löytyvän runsaasti. 

Mikäli kiinnostusta lahtivajan kehittämiseen ja hankkeen tarjoamaan asiantuntija-apuun löytyy, halukkaita metsästysseuroja pyydetään ottamaan yhteyttä osoitteessa www.pyhajarvi-instituutti.fi/laatua-lahtivajoihin. Hanketta toteuttavat yhteistyössä Pyhäjärvi-instituutti ja Suomen Riistakeskus.

Lisätietoja: 
Projektipäällikkö Petteri Pietarinen, Suomen riistakeskus (Varsinais-Suomi), 
puh. 029 431 2346, petteri.pietarinen(at)riista.fi

Kehittämispäällikkö Marko Jori, Pyhäjärvi-instituutti
puh. 050 380 1621, marko.jori(at)pji.fi 

  

 
     




10.3.2021   
Vastuullinen kesäduuni 2021
Olemme mukana Vastuullinen kesäduuni 2021 -kampanjassa.

Seuraa ilmoitteluamme täällä ajankohtaisissa, sosiaalisessa mediassa ja Oikoteillä.

Kesäduunit julkaistaan haettavaviksi pian!




   






12.2.2021   
Pyhäjärven suojeluohjelman viides kausi 2021-2027 käyntiin sopimuksen allekirjoituksella

Pyhäjärven suojeluohjelmalle uusi toimikausi 2021-2027

Tänä vuonna käynnistyy Pyhäjärven suojeluohjelman viides toimikausi 2021-2027. Toimikauden sopimus allekirjoitettiin 10.2.2021. Mukana ovat kaikki edellisen toimikauden rahoittajat: Säkylän, Euran, Pöytyän ja Oripään kunnat, Rauman ja Loimaan kaupungit, Apetit Suomi Oyj, Sucros Oy, HKScan Finland Oy, Pyhäjärven hoitoyhdistys, Pyhäjärven suojeluyhdistys ja Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry. Korona-tilanteen vuoksi emme voineet juhlistaa tapahtumaa yhdessä, vaan allekirjoitustilaisuus järjestettiin Teams-etäyhteyden kautta, kuten lähes kaikki muutkin tapahtumat tällä hetkellä.

Satakunnan ja Varsinais-Suomen yhteisen maakuntajärven Pyhäjärven suojelutyö syntyi vuonna 1995 alueen asukkaiden yhteisestä huolesta kotijärven tilan suhteen. Työhön ryhdyttiin kaukonäköisesti ja kunnianhimoisesti, syntyi teollisuuden, kuntien ja järjestöjen rahoittama Pyhäjärven suojelurahasto, joka myöhemmin laajeni Pyhäjärven suojeluohjelmaksi. Suojeluohjelman rahoituksessa yhdistyvät poikkeuksellisella tavalla julkinen ja yksityinen rahoitus, kun kunnat, alueen teollisuus ja järjestöt yhdistävät voimansa.

Pyhäjärven tilan kannalta suojeluohjelman tekemä työ on ollut korvaamatonta. Nopeasti etenevä rehevöityminen saatiin 2000-luvun alussa hidastumaan, kun valuma-alueelle toteutettiin erilaisia ravinnekuormitusta vähentäviä vesiensuojelurakenteita ja hoitokalastusta tehostettiin voimakkaasti. 2010-luvulla kävi ilmi, että ilmastonmuutos haastaa paitsi järven vedenlaadun ja ekologisen toiminnan, myös toteutetut vesiensuojelutoimet. Tutkimuksen, laajan kansainvälisen yhteistyön ja eri hankkeissa tapahtuneen uuden innovoinnin kautta on jo pystytty selvittämään tulevia haasteita ja kehittämään niihin uudenlaisia ratkaisuja. Pitkäjänteistä kehitystyötä muuttuvan ilmaston vaatimien suojelutoimien kehittämiseksi ja toteuttamiseksi jatketaan uuden toimikauden aikana.

Pyhäjärven suojeluohjelma ja sitä koordinoiva Pyhäjärvi-instituutti ovat tämän perusrahoituksen turvin onnistuneet kanavoimaan järven suojeluun, sitä tukevaan tutkimukseen ja yhteistyöverkostojen laajentamiseen merkittävän potin erilaisia kansallisia ja kansainvälisiä rahoituksia. Pyhäjärvellä saatuja tuloksia ja kokemuksia hyödynnetään eri puolilla maailmaa.
     
Uusi toimikausi käynnistyy

Pyhäjärven suojeluohjelman vahvuus on aina ollut pitkäkestoisuus. Rahoitus on jaksotettu EU:n ohjelmakausien mukaisiksi toimikausiksi, jotka ovat turvanneet ohjelman työrauhan. Suojeluohjelman uuden toimikauden 2021-2027 sisältöä valmisteltiin viime syksynä osallistavissa asiantuntijatyöpajoissa. Tämän pohjalta on laadittu toimikauden suunnitelma, johon voi perehtyä täällä https://urly.fi/1VcVVuonna 2021-2027 Pyhäjärven suojeluohjelman päätavoite on: 
Pyhäjärven monipuolinen käyttö turvataan varautumalla ilmastonmuutoksen haasteisiin.

Tähän päästään:
pienentämällä valuma-alueelta tulevaa ulkoista ravinnekuormitusta
pienentämällä järven sisäistä ravinnekuormitusta
tavoitteita edistävällä tutkimuksella
aktivoimalla laajat toimijajoukot
tehokkaalla ja osallistavalla viestinnällä

Pyhäjärven veden laadun suurin yksittäinen uhkatekijä on edelleen liian suuri ulkoinen kuormitus. Siksi kuormituksen vähentäminen on myös suojeluohjelman tärkein toimenpide. Ilmastonmuutoksen mukanaan tuomiin haasteisiin sopeutumisessa keskeiseksi asiaksi nousee maan hyvä kasvukunto, joka varmistaa sekä ravinteiden että veden pidättymisen maaperässä. Viime talven kaltaiset tulvatilanteet moninkertaistavat valuma-alueelta järveen tulevan ravinnekuormituksen. 

Merkittävä osa Pyhäjärven valuma-alueen tiloista toimii elintarviketeollisuuden sopimustuottajana ja   ulkoisen kuormituksen pienentäminen kytkeytyykin vastuulliseen ruoantuotantoon. Yhteistyö elintarviketeollisuuden kanssa onkin erittäin voimakas vesiensuojelun väline, joka tuo toimiin konkretiaa ja vipuvoimaa.  Myös ravinteiden tehokas kierrätys on olennaista Pyhäjärven ravinnekuormituksen hillinnässä ja valuma-aluetyö pyrkiikin edistämään osaltaan Pyhäjärviseudun kiertotaloutta ja vähähiilisiä toimintamalleja.
Sisäisen kuormituksen vähentämiselle keskeisin toimi on vedenlaatua tukeva kalastus. Pitkän kehitystyön ja laajan yhteistyön tuloksena Pyhäjärven hoitokalastus on pääosin kaupallisesti kannattavaa. Suojeluohjelman rooli on jatkossa entistä selvemmin kestävää kalastusta tukevan kalastotutkimuksen ja saalisseurannan koordinointi.   
Suojeluohjelma pyrkii jatkossakin lisäämään eri kohderyhmien tietoa Pyhäjärven tilasta, suojelutoimista ja näihin vaikuttavista tekijöistä. Suojeluohjelma toimii myös läheisessä yhteistyössä alueen yhdistysten ja koulujen kanssa. 

Muutoksia henkilöstössä

Pyhäjärven suojeluohjelmassa tapahtuu toimikauden vaihdoksen yhteydessä myös henkilövaihdos. Suojeluohjelman koordinoinnista vuodesta 2000 vastannut dosentti Anne-Mari Ventelä keskittyy vuonna 2021 kansainväliseen tutkimustyöhön ja ohjelman käytännön työn koordinointi siirtyy FM Lauri Anttilalle. Mukana suojelutyössä on koko Pyhäjärvi-instituutin osaava asiantuntijajoukko.   

Lisätietoja: 
Asiantuntija Lauri Anttila, puh. 044 034 4062
Toiminnanjohtaja Teija Kirkkala, puh. 050 343 0432

Tiedote pdf






29.1.2021   
Yrttireseptit: Lipstikkamuusi
Lipstikka tunnetaan ehkä parhaiten ”lihakeitto-yrttinä”. Aromikkaasta lipstikasta on paljon muuhunkin. Se sopii mm. loistavasti vaalean kalan kanssa. 
Aivan täsmäkumppani lipstikalle on peruna. Lipstikka saa perunamuusin aivan uudelle tasolle ja lopputulos on supermaukas. Soseuta lipstikka voin joukkoon ja lisää muusiin, niin saat ihanan vihertävän muusin. 

Linkki reseptiin










    


13.1.2021   
Maatalouden asiantuntijaksi Pyhäjärvi-instituuttiin
Haemme edelläkävijäjoukkoomme Pyhäjärvi-instituuttisäätiöön Kauttualle

MAATALOUDEN ASIANTUNTIJAA

kehittämään kanssamme ekologisesti kestävää ruoantuotantoa. Työsi sisältää monialaisia hanketöitä erityisesti ruokaketjuun ja vesiensuojeluun liittyvissä hankkeissa. Tehtäviisi kuuluvat maanviljelyyn sekä maan kasvukunnon kehittämiseen liittyvät asiantuntijatyöt erityisesti ympäristönäkökulmia- ja ratkaisuja hyödyntäen. 

Tulet työskentelemään pääosin BioEväät – maan kasvukunnon ja vesitalouden parantaminen -hankkeessa, Älykkäät kastelumenetelmät alkutuotannossa -hankkeessa ja Green Future of Satakunta -hankkeessa. Hankkeet saavat rahoituksensa Manner-Suomen maaseudun kehittämisrahasta Satakunnan ELY-keskuksen kautta.

ODOTAMME
- perusosaamista alkutuotannosta, maanviljelyn tekniikasta ja maatalouden liiketaloudesta
- valmiuksia ja kiinnostusta toimia erityisesti peltomaan kasvukunnon asiantuntijatehtävissä 
- aiempaa kokemusta maatalouden asiantuntijatehtävistä ja siihen liittyvästä hanketyöstä
- erinomaista kirjallista ja suullista ilmaisutaitoa sekä hyviä IT-taitoja 
- joustavuutta, luotettavuutta ja hyviä vuorovaikutustaitoja 
- luonnonvara-alan tai muuta soveltuvaa korkeakoulututkintoa

TARJOAMME
- monipuolisen työn kehitysmyönteisessä säätiössä, joka jatkuvasti etsii uusinta tietoa tulevaisuuden ruoantuotannon turvaamiseksi
- mahdollisuuden kehittyä
- ruoka- ja vesienhoitoalan asiantuntijoista koostuvan työyhteisön
- mahdollisuuden työskennellä laajan ja osaavan sidosryhmäverkoston kanssa

Tehtävä on kokopäiväinen ja määräaikainen. Myös osa-aikainen työaika ja määräaikaisuuden pituus (6–12 kk) neuvoteltavissa. Työ edellyttää sinulta ajokorttia, omaa autoa ja valmiutta tarvittaessa iltatöihin.
 
LISÄTIEDOT/YHTEYSTIEDOT  
Jätä hakemuksesi palkkatoivomuksineen 29.1.2020 klo 15.30 mennessä osoitteeseen toimisto@pji.fi. 
Lisätietoja saat asiantuntija Sauli Jaakkolalta, puhelin 044 045 6423 tai sähköpostitse sauli.jaakkola@pji.fi tai kehittämispäällikkö Marko Jorilta, puhelin 050 380 1621, sähköposti marko.jori@pji.fi.



  
12.1.2021   
Yrttien kuivaaminen kaupallisessa tuotannossa, verkkokoulutus
Kuivaaminen on yksi tärkeimmistä yrttien tuotantoketjun osa-alueista. Onnistuneessa kuivaamisessa aikaansaadaan laadukasta yrttimateriaalia kustannustehokkaasti. 

Yrttituotannon kehittäminen Satakunnassa –hanke järjestää yrttien kuivaamiseen keskittyvän koulutuksen 18.2.2021 klo 11–16. Koulutus järjestetään verkkotilaisuutena Teams-yhteydellä. Kouluttajana tilaisuudessa on Jaana Väisänen Oulun ammattikorkeakoulusta.

Ilmoittaudu mukaan 15.2.2021 mennessä.
Koulutuksen hinta on 40 €/hlö/tila. 











Kirjaudu
 Pyhäjärvi-instituutti, Sepäntie 7, 27500 Kauttua (Eura), puh. (02) 838 0600

 Käytämme sivustoillamme evästeitä parantaaksemme sivujen käytettävyyttä.
 Evästeasetuksia pääset muuttamaan käyttämäsi selaimen asetuksista.
 Pääset tutustumaan tietosuojakäytäntöihimme tästä.