ETUSIVU   »   VESISTÖT   »   Köyliönjärvi   »   Tietoa Köyliönjärvestä 


Tietoa Köyliönjärvestä


Köyliönjärven perustietoja
Köyliönjärvi (vesistöaluetunnus 34.054.1.001) sijaitsee Säkylän kunnan alueella. Köyliönjärvi kuuluu Eurajoen - Lapinjoen vesistöalueeseen ja sen luoteisosasta vedet laskevat Köyliönjokea pitkin Eurajokeen ja edelleen Pohjanlahteen. Köyliönjärvi ja -joki kuuluvat Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueeseen.

Köyliönjärven pinta-ala on 12,5 km2, keskisyvyys on 3 m ja suurin syvyys 12,8 m. Morfologialtaan Köyliönjärvi on pohjois-eteläsuunnassa kahteen osaan jakautunut matala allas. Muodoltaan järvi on pitkulainen ja sen altaita erottaa järven keskellä sijaitseva Kirkkosaari ja saaren kautta järven poikki kulkeva tie.

Lisää tietoa julkaisuista
Perusteellisesti tietoa Köyliönjärven tilasta löydät julkaisusta Köyliönjärvi - Tila, kuormitus ja kunnostus. Julkaisu ilmestyi heinäkuussa 2010 päivitettynä.Se on saatavissa painettuna mm. alueen kirjastoista.

Köyliönjärven Natura 2000 -alueille tehtin vuonna 2012 hoito- ja käyttösuunnitelma. Suunnitelma on luettavissa tästä (pdf). Hoito- ja käyttösuunnitelmasta toteutettiin vuoden 2014 lopulla esite, johon voit tutustua tästä (pdf). Esitettä on saatavilla myös englannin ja ranskan kielisenä ja painettuna.

Köyliönjärven vedenlaatutietoa on kerätty tähän liitteeseen. Kalastosta tietoa löytyy tästä.



Kuormituslaskelma

Köyliönjärven kuormituslaskelma tehtiin vuonna 2010. Ravinnekuormitusta selvitettiin vesinäyttein ja mallinnettuihin virtaamatietoihin. Vesinäytteissä havaittiin Suomen oloihin nähden korkeita pitoisuuksia. Korkeat pitoisuudet kertovat alueen luontaisesta rehevyydestä ja viljavuudesta sekä hajakuormituksesta. Vesinäytteiden fosfori- ja typpipitoisuudet vaihtelivat varsin paljon eri vuodenaikojen välillä. Korkeimmat pitoisuudet havaittiin syystulvien aikaan ja alhaisimmat pääosin talvella.

Köyliönjärveen kohdistuvaa kuormitusta arvioitiin tässä tutkimuksessa yhden vuoden ajan. Tarkastelujakso ulottui syyskuusta 2008 elokuuhun 2009. Vuotuiseksi fosforin kokonaiskuormitukseksi saatiin 8880 kg, mikä on erittäin korkea ja moninkertainen järven luontaiseen sietokykyyn nähden. Järven suurinta tulouomaa, Ketelinojaa, pitkin kulkeutui lähes puolet järveen tulleista ravinteista.

Valtaosa eli lähes 70 % järveen kohdistuvasta kokonaiskuormituksesta tuli loka-joulukuun välisenä aikana, jolloin virtaamat ja veden ravinnepitoisuudet olivat erittäin korkeita. Tämä on erityisen merkittävää, kun otetaan huomioon, että monet yleisesti tunnustetut vesiensuojelutoimenpiteet (kuten kosteikot ja/tai laskeutusaltaat) perustuvat kasvillisuuden sitomiin ravinteisiin ja virtauksen hidastamiseen. Tämän tutkimuksen perusteella vain noin 10 % fosforin kokonaiskuormituksesta tuli kasvukauden aikana touko-syyskuussa.

Tulevaisuudessa vesiensuojelussa on panostettava leudontuvien talvien myötä entistä enemmän kasvukauden ulkopuolella toimiviin, mahdollisesti kokonaan uusiin menetelmiin. Viljelymaan rakenteesta on huolehdittava niin, että sen eroosioherkkyys olisi alhainen ja vesitalous olisi mahdollisimman hyvä.

Lataa raportti! Tässä myös raportin tulokset tiiviinä powerpoint-esityksenä.