Monivuotisia nurmia, kevennettyä maanmuokkausta sekä lypsylehmien metaanipäästöjä vähentäviä ruokinnallisia keinoja suositellaan Suomen keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmassa vähentämään maatalouden ilmastopäästöjä (Ympäristöministeriö 2022). Tehokkaimmin päästöt vähenevät, kun ne kohdistetaan turvemaille. Myös maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma kohdentaa suosituksia turvemaiden käyttöön kuten kosteikkoviljelyn perustamista. Yleensä ottaen, maatalouden osalta on hyvä huomata, että se ei ole ainoastaan kasvihuonekaasupäästöjen lähde vaan metsien ohella yksi niistä harvoista sektoreista, joka pystyy myös sitomaan ilmakehästä hiiltä maaperään.  

Kollegamme Oskari Lahtinen kirjoitti 19.12.2024 julkaistussa blogissa ”Tiivis tietopaketti maatalouden ilmastovaikutuksista Suomessa” maatalouden ilmastopäästölähteistä ja pohti myös kivennäismaiden hiilensidonnan mahdollisuuksia. Palaan tähän keskusteluun siltä osin, mitä maanviljelijänä voimme tehdä hiilensidonnan edistämiseksi: tuotamme hyviä ilmastovaikutuksia pyrkimällä mahdollisimman hyvään peltokasvien satotulokseen. Tämän voimme saavuttaa perehtymällä mahdollisimman hyvin peltojemme kasvukunnon niin fysikaalisiin (maalaji, rakenne, vesitalous), kemiallisiin (happamuus, ravinteisuus) kuin biologisiin (pieneliöt, eloperäinen aines) osatekijöihin.

Jalkautimme tutkimuskirjallisuuteen perustuvia sadontuottokykyä vahvistavia viljelykäytänteitä käytäntöön juuri päättyneessä SiipiHiili-hankkeessa Siipikarjaliiton kanssa. Hankkeen rahoitti Maa- ja metsätalousministeriö Hiilestä Kiinni-ohjelman kautta. Pääasiallinen hankeaineistomme muodostui noin 520 suomalaisen siipikarjatilan viljelykiertotiedoista vuosilta 2015–2021. Viljelykasveista yleisimpiä olivat samoilla peltolohkoilla toistuneet kevätkylvöiset rehuviljakasvit. Myös ympäristökorvausohjelman mukaiset pellonkäytöt kuten luonnonhoitopelto sekä nurmiviljely toistuivat samoilla lohkolla.

SiipiHiili-hankkeessa osoitimme Oskari Lahtisen toteuttaman LCA-elinkaarilaskennan avulla, miten viljelykierron monipuolistaminen sekä kasvipeitteisen ajan pidentäminen syyskylvöisillä lajikkeilla ovat hyödyllisiä paitsi myönteisten ilmastovaikutusten, myös sadontuottokyvyn kannalta.

Onnistuneimmista ilmastovaikutteisista viljelykäytänteistä julkaisimme syksyllä 2024 seitsemän tietokorttia. Tietokorteissa kerrotaan toimista, joiden avulla voidaan monipuolistaa viljelykiertoja, edistää peltomaan multavuutta ja ravinteisuutta, hoitaa pellon vesitaloutta, huolehtia viherpeitteisyydestä myös kasvukauden ulkopuolella sekä lisätä tilatason monimuotoisuutta esimerkiksi korvaavien elinympäristöjen avulla. Tietokortit ovat saatavilla yksittäisinä digitaalisina tietokortteina https://pyhajarvi-instituutti.fi/hanke/siipihiili/ ja painettuina maatalousalan tapahtumissa.

Mainitut lähteet:

Maa- ja metsätalousministeriö 2022. Valtioneuvoston selonteko maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta. Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2022:15. Julkaisun osoite http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-366-388-6

Ympäristöministeriö 2022. Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma. Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035. Ympäristöministeriön julkaisuja 2022:12. Julkaisun osoite https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-361-262-4