Viheliäiset vieraat -hankkeessa kartoitetaan kahden haitallisen vieraslajin, jättipalsamin ja kanadanvesiruton, esiintymiä ja levinneisyyttä Eurajoen vesistöalueella ja tehdään kohdennettuja torjuntatoimia leviämisen hillitsemiseksi.
Hankkeen alkuvaiheessa kerätään tietoa lajien esiintymistä ja tehdään maastokartoituksia. Kartoituksessa tehtyjen havaintojen perusteella valitaan alueet ja kohteet, joihin torjuntatoimet kohdistetaan. Sekä kartoitusta että torjuntatoimia tehdään laajasti talkoovoimin. Torjuntatoimiin haetaan aina maanomistajien suostumukset.
Jättipalsamin kartoituksissa kiinnitetään erityisesti huomiota uusiin, leviämisen alkuvaiheen kasvustoihin, joiden torjunta on kustannustehokkainta. Samoin tarkastellaan erityiskohteista löytyviä esiintymiä (suojelualueiden läheisyys tai kohteen helppo saavutettavuus). Kanadanvesiruton torjunnan pilottikohteet valitaan ottaen huomioon kasvuston leviämisriski ja torjunnan tekniset edellytykset.
Kasvustojen torjunnassa käytetään haitallisten vieraslajien hallintasuunnitelmassa ja vieraslajiportaalissa ohjeistettuja menetelmiä ja hyödynnetään aiemmissa vieraslajihankkeissa saatuja kokemuksia. Kasvijäte käsitellään lainsäädännön ja ohjeiden mukaisesti ja sille pyritään löytämään hyötykäyttöä.
Kartoituksissa tehdyt jättipalsami- ja kanadanvesiruttoesiintymähavainnot raportoidaan laji.fi -tietokannan vieraslajiosioon.
Yhteistyökumppaneina hankkeessa ovat Eurajoen vesiensuojeluyhdistys, Köyliönjärven suojeluyhdistys ja Pyhäjärven suojeluyhdistys. Kiitos yhteistyökumppaneille monista talkootunneista vieraslajien parissa. Jatketaan työtä vieraslajien parissa myös tulevaisuudessa. Talkoolomake on poistettu näiltä sivuilta hankkeen päätyttyä.
Viheliäiset vieraat-hankkeen kartoituskysely on suljettu ja linkki poistettu tältä sivulta, mutta havaintoja voi edelleen jättää laji.fi -tietokantaan tai vieraslajit.fi -sivustolle. Lue ohje havaintojen merkitsemisestä tästä: Vieraslajiportaalien ohje
Hankkeessa tuotettiin vieraslajien tunnistusmateriaalia. Tutustu materiaaleihin alla olevista linkeistä:
Jättipalsami on levinnyt luontoomme puutarhakarkulaisena. Se on yksivuotinen isokokoinen kasvi, joka kukkii kauniina punertavin tai valkoisin kukin heinä-syyskuussa, mutta on erittäin tehokas leviämään ja tukahduttaa kasvustollaan alkuperäistä lajistoa. Kasvi leviää erityisen helposti oja- ja jokivarsia pitkin. Jättipalsami lisääntyy voimakkaasti siementämällä. Yksi yksilö voi tuottaa jopa 4000 siementä ja singota siemenet metrien päähän. Torjunta tulisikin tehdä ennen siementen kehittymistä. Jättipalsami on luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n alueella. Lajin tuntomerkkejä esitellään vieraslajisivustolla sen lajikortissa https://vieraslajit.fi/lajit/MX.39158
Kanadanvesirutto on alun perin pohjoisamerikkalainen laji, joka on levinnyt Eurooppaan ja Suomeenkin jo 1800-luvulla. Se on tummanvihreä, runsaasti haarova kokonaan vedessä elävä kasvi. Etelä-Suomessa laji on vakiintunut jo hyvin monessa vesistössä ja sen levinneisyys laajenee myös pohjoisessa, esimerkiksi Koillismaalla. Runsaana esiintyessään sen kasvusto valtaa matalia lahtia, vie elintilaa alkuperäiskasveilta ja haittaa esimerkiksi veneilyä. Runsas esiintymä myös muuttaa veden ravinnekiertoa. Vesirutto on tehokas lisääntymään pienistäkin kasvinpaloista ja se leviää helposti ihmisten toimien välityksellä niittojen vuoksi tai pyydyksissä ja veneissä. Torjunta onkin tehtävä siten että kasvinpalasia ei karkaa ympäristöön. Vesiruttoa ei pysty kokonaan poistamaan, mutta olisi tärkeää rajoittaa sen esiintymiä ja leviämistä uusiin vesistöihin. Kanadanvesirutto on luokiteltu kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi ja sen tuntomerkkejä esitellään vieraslajisivustolla lajikortissa https://vieraslajit.fi/lajit/MX.40119
