Puhdas vesi, paremmat eväät.

Pyhäjärvi-instituutti työskentelee kestävän ja vastuullisen ruoantuotannon ja vesienhoidon
hyväksi yli 30 vuoden kokemuksella.

Ajankohtaista

Miten huolehtia lohkotason vesienhallinnasta? Mitä maanparannusaineita voi hyödyntää Pyhäjärven valuma-alueella ja minkälaisia satovaikutuksia niillä on todettu? Entä mitä mahdollisuuksia CAP27 tuo viljelijälle ja vesistöille?Tervetuloa "Maanparannusaineet ja uuden CAP-kauden mahdollisuudet" -tilaisuuteen 9.2. klo 13.30-16 Kristallirantaan. Ilmoittaudu mukaan 6.2. mennessä.Ilmoittautumislinkki: link.webropol.com/s/viljelijatilaisuus-kristallirantaTapahtumasivu ja tilaisuuden ohjelma löytyvät täältä: pyhajarvi-instituutti.fi/tapahtuma/viljelijatilaisuus-kristalliranta/#pyhäjärvenvalumaalue #valumaaluetyö #kätevä #kätevähanke #tehostamisohjelma #vesiensuojeluntehostamisohjelma #viljelijätilaisuus #viljely #maatalous #vesienhallinta ... Lue lisää...
Avaa Facebookissa
Happamat sulfaattimaat ovat nousseet pinnalle Eurajoessa havaittujen, pääasiassa särkikaloista koostuvien kalakuolemien myötä. Teimme pienen tietoiskun happamiin sulfaattimaihin liittyen Pyhäjärvi-instituutin ja JOKIohjelman ajankohtaisiin.Alkuvuonna varsinkin Eurajoen keskiosaan laskevista sivuojista on jokeen laskenut hapanta vettä, jonka pH on ollut alle 3,5. Suurin osa ojista on sellaisia, joiden valuma-alueelle ei sijoitu pistemäisiä kuormituslähteitä. Perimmäinen syy siis on luonnollinen, mutta ihmistoiminta on maankäytön muutosten myötä saanut tämän pintaa syvemmällä sijaitsevan ongelman konkreettiseksi. Mikäli happamat sulfaattimaat kiinnostavat pääsee Geologian tutkimuslaitoksen karttapalvelussa (linkki) tutkimaan sulfaattimaiden sijoittumista Eurajoenkin valuma-alueella: gtkdata.gtk.fi/hasu/index.html. Punaisella värillä merkityillä alueilla sulfidisavikerrosten esiintyminen on todennäköisintä. Sulfaattimaista aiheutuvia haittoja on mahdollista osaltaan hallita maa-/pohjavedenkorkeuden säätelyllä sekä neutraloinnin keinoin. Sulfaattimaiden suuren pinta-alan vuoksi riittävän laajat ja vaikuttavat toimenpiteet vaativat pitkäjänteisyyttä ja vahvaa paikallista yhteistyötä.Lue koko juttu täältä: pyhajarvi-instituutti.fi/aarevoityvat-saaolot-lisaavat-sulfaattimaiden-hapanta-valuntaa-vesistoihin/#happamatsulfaattimaat #happasu #jokiohjelma #happamuus #ilmastonmuutos #pH #eurajoki #jokieurajoki ... Lue lisää...
Avaa Facebookissa
Eurajoen Pappilankosken kalatieseurannan raportti on julkaistu nyt Pyhäjärvi-instituutin raporteissa. Käykää lukemassa koko raportti: pyhajarvi-instituutti.fi/julkaisu/eurajoen-pappilankosken-kalatieseuranta-vuonna-2022/#julkaisut #raportti #kalatieseuranta #eurajoki #pappilankoskenkalatie #vaelluskalaseuranta ... Lue lisää...
Avaa Facebookissa

Vastuullista ruokaketjua rakentaen

Pyhäjärvi-instituutti työskentelee kestävän ja vastuullisen ruoantuotannon ja vesienhoidon hyväksi yli 30 vuoden kokemuksella. Kokonaisvaltainen biotalousajattelu kokoaakin Pyhäjärvi-instituutin toiminnan ydinsanomaan Puhdas vesi – paremmat eväät. 

Vuonna 2021 perustetun Alkutuotannon kasvu- ja vastuullisuusohjelman myötä tuodaan syvyttä ja vaikuttavuutta alueen alkutuotannon ja koko elintarvikeketjun tutkimukseen ja kehittämiseen. Alueella on runsaasti maatiloja ja elintarvikeyrityksiä, joiden kehittäminen on koko Suomen ruokaturvan ja huoltovarmuuden näkökulmasta merkittävä asia. Kasvu- ja vastuullisuusohjelman avulla voidaan uusimpia, tieteelliseen tutkimukseen pohjautuvia innovaatioita, tuotantomenetelmiä ja teknologioita tuoda erittäin nopeasti ja laajasti alueen toimijoiden käyttöön. 

Puhtaiden vesien puolesta

Vesienhoidossa painopisteinä ovat asukaslähtöinen vesiensuojelutyö, kuormituksen vähentämismenetelmien kehittäminen sekä vesiensuojelutiedon levittäminen. Py­hä­jär­ven suojeluohjelma on teh­nyt 1990-lu­vun puo­li­vä­lis­tä as­ti merkittävää työtä jär­ven ti­lan pa­ran­ta­mi­sek­si. Vuonna 2017 perustettu JOKI­oh­jel­ma puolestaan pyrkii parantamaan yli­kuor­mit­tu­nei­den Eurajoen ja Köyliönjoen ti­laa. JOKIohjelman ja Pyhäjärven suojeluohjelman toiminta-alueet käsittävät yhdessä koko Eurajoen vesistöalueen Yläneenjoen latvoilta Pyhäjärven kautta aina Eurajoensalmeen Itämerellä.